Why Do I Dance?

Dance Academy

2012-03-11T19:27:00.000+02:00

Okei, pakko myöntää, että olen aika koukussa Australialaiseen tanssiakatemia sarjaan. Eihän se ehkä ihan mitään laadukkainta ajanvietettä ole, mutta juuri sellaista kivan kevyttä ja rentouttavaa Ja arvatkaapas, mistä sarjasta tulee pian toinen tuotantokausi ;). Tässä traileri teidänkin katseltavaksi!

Ihan hyvin menee!

2012-03-08T13:58:00.000+02:00

1. Mun uusi hyvä ystävä Amerikasta, johon täällä Pohjoi-Irlannissa olen tutustunut, harrastaa maastojuoksua lähes ammattitasolla. Ja tämä uusi ystävä päätti että minusta tulee hänen treenikaverinsa ja olenkin joutunut tai siis päässyt viime päivinä todelliseen tehotreeniin. Huippua! Maanantaina oli jumppa, tiistai ilta vietettiin salilla, keskiviikko aamu kului uimahallisa. Tänään ja huomenna mulla on sitten luvassa balettia. Lauantaina käydään kokeilemassa irkkutanssia (!) ja sunnuntaina olisi luvassa lenkki ja vatsistreeni. Sopii minulle :).

2. Uudet Griskot ovat kotiutuneet. Viikko meni siihen, että sain viimeinkin nauhat ommeltua. Sain eilen illalla mielettömän energiapurkauksen ja ompelin nauhoja niin innossani, että en huomannu pistäneeni neulalla sormeeni haavan. Nyt uusissa tossuissa on yksi jos toinenkin veriläntti. Toisekseen mun nauhat alkaa olla aika tyngät, kun ne purkautuvat niin kovaa vauhtia. En nimittäin omista tällä hetkellä sellaisia hienouksia kuin tulitikkuja tai sytkäriä..

3. Mun vanhat pehmusteet ei enää sovi näihin uusiin tossuihin ja tarvisin uudet ohuemmat pehmusteet (ajattelin kokeilla näitä). Kokeilin tossuja ilman pehmusteita niin innoissani, että en huomannut kuinka isot rakot ne varpaisiini hinkkasivat. Tulos: lisää verta uusiin tossuihin.

Kaiken tämän toilailun keskellä voin sanoa, että ihan hyvin menee! Uudet tossut vaikuttavat hyviltä ja toimivat jopa ilman pehmusteita (vähän lampaanvillaa niin selviää ilman rakkoja ja verta ;) ja se on aikamoista edistystä edellisiin tossuihin verrattuna. Ensi tossuja ajatellen tiedän, että tarvitsen kovemman shankin. Medium pohja ei taida sittenkään tukea jalkaa tarpeeksi. Mutta näillä tossuilla tanssitaan nyt toivottavasti ainakin jonkun aikaa. Jihuu :)

Mitenkäs teillä menee?

Kuva weheartit

My dance school as pictures

2012-03-03T01:56:00.000+02:00

Mulla oli vähän tylsää, kun odottelin seuraavan tuntini alkamista ja ajattelin ottaa hieman kuvia tanssisalista (sen enempää sommitelmia tai muitakaan hienouksia ajattelematta) ja vähän muustakin. Nyt tekin pääsette hieman näkemään, miltä uusi tanssikouluni täällä oikein näyttää..

Tänään oli muuten jo toinen tunti, kun uusi openi Chee päästi minut maksamatta tunnillensa. Kysyin häneltä tunnin hintaa ja mietin, onkohan minulla neljänteen tuntiin viikossa enää varaa (tai ei siinä paljon miettimistä ole, sillä minulla EI tosiaankaan ole siihen enää varaa). Hän vain heilautti kättään ja sanoi, että tänään tunti on ilmainen, eikä ottanut minulta tunnista mitään maksua! Kun sanoin, että viime viikonkin tunti taisi olla ilmainen, hän vain nauroi. Ja tämä Cheen (ilmainen;) jatkotason tunti on itse asiassa paras balettitunti, jolla täällä käyn. So how cool is that?!

Pukuhuone. Tai no oikeastaan varasto, jota käytetään pukuhuoneena. Mutta toimii silti!

Eväät! Vettä, hedelmäsosetta ja myslipatukka.

Näkymä koulun ikkunasta

Itse tanssisali

Peili ja tanko

Maalauksia seinillä

Tämä salin seinällä oleva teksti on mielenkiintoinen. "There are many people who have given their lives to dancing. But there are not too many who can truthfully say that dancing saved their lives" - Helen Lewis. Itse asiassa koko tanssisali on nimetty Helen Lewisin mukaan. Onkohan minulla tanssisivistyksessäni kovin suuri aukko, kun en tiedä kuka hän on..?

Ja vielä minun balettijalkani, hih. Mun oikea jalka on jotenkin vähän hassusti vinksallaan. Mulle nimittäin aukikierron ja valokuvauksen yhdistäminen tuntui olevan jotenkin hankala yhdistelmä. Ja hei, huomatkaa vaaleanpunaiset trikoot valkoisten sijaan. Maassa maan tavalla! ;)

TUTU

2012-02-27T19:57:00.014+02:00

Tutu on naisbalettitanssijoiden käyttämä röyhelöinen hame. Se voi olla pohjepituinen kellomainen tai likimain vaakasuoraan vyörätöltä lähtevä monikerroksinen usein kovikerenkailla vahvistettu harsoröyhelö, joka yhdistyy housuosaan. Yläosa on yleensä korsettimaisen tiukasti istuva ja hihaton tai pienillä hihoilla varustettu. Kaula-aukko on avara.

Ensimmäiset tutut esiintyivät romanttisen baletin aikakaudella 1800-luvulla, jolloin balleriinan peruspuku sai vakiintuneen muodon. Silloiset tutut olivat pohjepituisia, mutta balettitekniikan kehittyessä jalkaliikkeet saivat enemmän painoarvoa ja hameen helma lyheni vähitellen paljastamaan jalat koko pituudeltaan. Käytettävän helman pituus vaihtelee nykyään balettiesityksen tyylin mukaan ja esimerkiksi romanttista balettia edustavassa Gisellessä käytetään pohjepituisia tutuja ja Joutsenlammessa taas lyhyitä.

Onkos kukaan teistä päässyt esiintymään ihan oikeassa tutussa? ;) Millainen tutu miellyttää sun silmää?

- Kuvat weheartit, teksti wikipedia

Yliannostus kärkitossujen etsintää

2012-02-23T15:54:00.001+02:00

Uusien kärkitossujen löytäminen osoittautuikin ihmeen haastavaksi. Ensinnäkin vaikean jalkani takia ja toisekseen siksi, että tarjonta täällä Pohjois-Irlannissa näyttää olevan huonompi kuin Suomessa! Ilmeisesti kaupungista löytyy kolme tanssitarvikeliikettä, joista yhdessä olen käynyt. Ja kuulin, että yksi noista liikkeistä olisi lopettanut toimintansa kaksi vuotta sitten.

Aiemmassa postauksessa kerroinkin, että kaupassa jossa pääsin käymään, tarjolla oli vain Grishkon tossuja, jotka olivat kaikki liian leveitä malliltaan. Pohdin, jos tilaisin netistä (sovittamatta) kapeamman mallin Grishko 2007 tossusta nyt, kun tiedän, minkä pituinen tossu on minulle ok.. Eksyin tällaisen nettikaupan sivuille, mutta en tiedä sen luetettavuudesta. Kärkitossujen hinnat ovat ainakin ihan kilpailukykyisiä ja postimaksutkin näyttävät sisältyvän tossujen hintoihin. Kuulostaa ehkä jo vähän liian hyvältä ;). Uudet tossuni, jotka virheostoksena ostin, ovat leveydeltään tripla X, joten ehkä tupla X istuisi paremmin. Yhden X:n tossua en uskaltaisi kuitenkaan tilata sovittamatta. Se kuulostaa jo todella kapelta, vaikka voisi ehkä jopa toimia. En tiedä kapeneeko tossu enemmän boksista vai käntäpäästä tai ehkä jopa molemmista.. Olisi mahtavaa päästä sovittamaan kaikki eri koot ja mallit läpi ja päätyä sitten parhaiten istuvaan malliin. Pohdin, josko palaisin kauppaan, josta Grishkoni ostin, vielä kerran kysymään tilaisivatko he tilaisivat minulle tossut leveydellä XX. Meinaa vain olla vähän noloa käydä siellä jo kolmatta kertaa viikon sisällä!

Gaynor Mindenit ovat olleet paljon puhuttu aihe viime aikoina täällä. Täällä lähes jokaiselle tytöllä tunnilla on siis Gaynorit tai vaihtoehtoisesti Grishkot. Selailin erilaisia keskustelupalstoja ja löysin kuumana käyviä keskusteluja siitä, miten Gaynorit sopivat vain näytöskäyttöön ja eivät sovi balettioppilaille ollenkaan. Tosut kuulemma tekevät kaiken työn puolestasi ja jalka laiskistuu eikä voimistu tarpeeksi. Pitääköhän nämä puheet paikkaansa? Lisäksi luin, että Gaynorit täytyisi osata sovittaa aivan täydellisesti, sillä ne eivät muokkaudu jalkaan ollenkaan. Mielenkiintoisia juttuja!

Ja kolmas hämmentävä merkki on Freed of London. En oikeastaan ollut kuullut paljon merkistä ennen tänne tuloani. Ja mielenkiintoista on se, että kaikki kaupat ovat pullollaan niitä, mutta en ole tunnilla nähnyt ainoankaan henkilön käyttävän niitä! Soitin toiseen tanssiliikkeeseen ja he kertoivat myyvänsä vain Freedeja. En tiedä merkistä mitään, mutta miksipä niitäkin tossuja ei voisi käydä sovittamassa.. Aikamoiseen tossuviidakkoon sitä joutuukin sukeltamaan!

Lisäsin viisi tosi hyvää videota, jotka opastavat kärkitossujen sovituksessa.

Oletteko te löytäneet jo täydellisen parin itsellenne? ;)

Kaikki tyylillään?

2012-02-22T13:53:00.000+02:00

Kuva täältä

Melkein viikko sitten torstaina oli toinen tuntini Lauran eli Laura Walker balettikoulun omistajan tunnilla. Sarjat olivat edelleen samat lukuunottamatta uusia sarjoja, jotka opettaja vain "heitti" tunnin lopuksi meille mietittäväksi. Hän huikkasi hurjan nopeaan tahtiin liikket "Sissonne arabesque stretch your knee, sissonne fermee, sissonne fermee without stretching, pirouette and turn around, coupe and sissonne fermee, turn your right and walk" Ja tuo on ainut sarja niistä kolmesta, jonka muistan. Lisäksi oli vielä joku sarja, jossa toisteltiin glissade ja assembe hyppyjä vuorotelle, mutta en oikein tajunnut, milloin jalka sulki eteen ja milloin taakse, kun opettaja sanoi vain liikkeiden nimet ja suunnat näyttämättä niitä itse. Apuaa! Kolmas uusi hyppysarja oli sitten jo ihan liikaa. Siinä oli periaatteessa juttuja, jotka osaan yksitelle, mutta ne yhdistyivät niin ovelassa rytmissä, että en päässyt mukaan ollenkaan. Muistaakseni alkuun tuli kolme changement hyppyä, sitten hyppy, jonka nimeä en muista (jalat kopauttaa tuplasti yhteen ilmassa, anyone?). Näin siis edessä ja takana. Sen jälkeen tuli ecapee toiseen, stretch, ja sitten echapee takaisin noilla jalkojen kopautuksilla edessä ja takana. Toivottavasti opettaja näyttää tuon sarjan ensi viikolla meille ihan ajan kanssa!

Alkutunnin sarjat menivät paremmin. Kohtasin viimeinkin näiden kahden koulukunnan eroavaisuuksia. Tanssiasento on nimittäin todella erilainen. Niin opettaja kuin minäkin olimme molemmat todella turhautuneita esimerkiksi käsien asennoista. Hän haluaa käden olevan todella edessä ja todella paljon taivutettuna. Lisäksi tanssiasento on todella etukenoon kallistunut. Kun kädet ovat kolmannessa opettaja sanoi minulle, että käteni näyttävät laiskoilta ja siltä kuin joku olisi käynyt lyttäämässä ne. Hän laittoi käteni uuteen asentoon, joka on todella avonainen ja etukenoon suuntautuva (sekin!). Ymmärrän sen, että RAD tunneilla opetellaan heidän koulukuntansa balettia, mutta en minä ihan hetkessä uusia käsien asentoja hoksaa kuitenkaan.. Ihan kuin hän ei olisi ymmärtänyt, että koulukunnilla tosiaankin saattaa olla eroavaisuuksia. Opettaja alkoi olla jo ihan hermoraunion partaalla, esimerksi tankosarjoja tehdessä keskityin jalkatekniikkaan ja en muistanut aina korjata kättäni oikeaan paikkaan. Mutta ehkä se siitä vielä. Minusta ainakin on kiva oppia uusia baletin tyylejä ja tekniikoita!

Tanssiasennon ja käsien paikkojen lisäksi opettaja huomautteli siitä kuinka korkealle jalan saa nostaa. Kun opettaja sanoi 45 -astetta, jalan oli oltava juuri 45:ssä asteessa. Suomessa opettajani sanoo lähinnä, että jalan on oltava vähintään 45 -astetta ja mielummin korkeammalla, jos oikean tekniikan säilyttäen se jalka korkeammalle nousee. Täällä taas koko sarja tehtiin uudestaan minun takiani, että opettaja sai pitää kiinni jalastani, että se ei nousisi korkeammalle :D. Nyt ainakin tiedän tarkalleen, milloin jalka on 45:n asteen korkeudessa! En ilmeisesti tehnyt ronde jambe l'air liikettäkään ihan opettajan mielen mukaisesti, sillä senkin hän korjasi vääntämällä jalkani oikeaan asentoon ainakin kolmeen kertaan. Mutta muistaakseni oma opettajani onkin sanonut, että Venäläisellä koulukunnalla olisi oma versio siitä. Vai muistanko aivan omiani? Tai sitten mokailin ihan muuten vaan..

Kuva weheartit

Tykkään siitä, miten opettaja jaksaa korjata samoja asioita useita kertoja turhautumatta (ainakaan liikaa.. ;). Hän esimerkiksi korjasi ikuista ongelmaani eli polvien suoristamista kärsivällisesti useita kertoja. Tai kärsivällisesti ainakin siihen asti, kun hän komensi minut lattialle istumaan ja suoristamaan polvet niin suoraksi kuin vain saan. Mutta mahtavaa, että opettaja jaksaa käyttää aikaa myös minun virheideni korjailuun, sillä pelkäsin, että hän ajattelee minun olevan täällä vain väliaikaisesti ja siksi jättävän minut vähemmälle huomiolle. Mutta oikeastaan tilanne on päinvastainen, sillä opettaja tosiaankin huomioi minut tunnilla.

Kävin vaihtamassa pienet Grishkot oikeaan kokoon ja aika löysät ne tuntuvat olevan. Mutta nyt tossujen pituus ainakin on oikea! Ehkä Grishko 2007 koko 6 XX sopisi minulle parhaiten. Tupla X taitaa olla vain olla vähän harvinaisempi koko, että pitäisi saada joku kauppias tilaamaan sen minulle aivan erikseen.

Viime viikon balettitunnit olivat peruttuja. Sama tilanne on myös tämän viikon perjantaina. Missaan siis yhteensä kuusi tuntia, mikä on paljon! Outoa treenata näin vähän viikossa. Oikeastaan tuntuu samalta kuin ei treenaisi ollenkaan.

Ei niin onnellinen uusi Grishkojen omistaja

2012-02-17T19:40:00.000+02:00

Kävin ensimmäistä kertaa täällä tanssitarvikeliikkeessä, joita koko kaupungissa taitaa olla vain yksi kappale! Tarkoituksena oli siis saada uudet kärkitossut. No.. Sovittaja oli vanhahko hyvin tarmokas nainen, joka alkoi vetelemään eri mallisia ja kokoisia Grishkoja hyllystä. Hän kysyi, minkä merkkiset edelliset tossuni olivat ja kun kerroin merkin olleen Bloch hän vain pudisteli päätään ja pyöritteli silmiään. Sovitus alkoi hyvin hyvin pienikokoisista tossuista. Kokoja oli todella paljon ja siitä kauppias saa olla ylpeä! Sovittaja oli tyytyväinen jo koon viisi kohdalla, mutta minä pystyin hädin tuskin kävelemään, kun tossu oli niin pieni. Viimein myyjä tarjosi minulle viisi puolen. Tossu tunti aika lyhyeltä sekin, mutta kutonen ei myyjä mukaan tullut kysymykseenkään.

Siinä tepastelin ympäriinsä napakoissa viisi puolen tossuissa, jotka kärjillä seisoessa tuntuivat täydellisiltä, mutta normaalisti seisoessa painajaisilta. Olin ottanut myös vanhat tossuni mukaan ja näytin niitä myyjälle ja siitäkös se riemu alkoi! Ensinnäkin tossujen nauhat ja se kuinka ne oli ommeltu oli myyjän mielestä pelkkä vitsi. Kuminauhoja ei tossuissa tarvitse käyttää kuulemma kuin silloin, jos on jaloissa erityisiä ongelmia (?) Ja nauhat on ommeltava hänen mukaansa todella taakse eli lähes siihen kohdalle, jossa kuminauhani tällä hetkellä tossuissani ovat. Voihan olla, että myyjän tyyli on toimiva, mutta uskon, että tossujen nauhoittamiseen on useita hyviä tapoja - ei vain tämä myyjän suosima. Seuraava juttu, johon myyjä tarttui, oli Blochin satiininauhat, joissa on välissä kuminauhaa. Hän kysyi josko olin ommellut kuminauhat niihin itse. Kun kerroin kuminauhojen olevan siinä estämässä nauhoja luisumasta, hän tokaisi, että siksi pitäisikin käyttää nauhoja, jotka eivät alkujaankaan luisi. Siis ei satiininauhoja. Varmasti siinäkin on pointtinsa, mutta minä todella pidän Blochin nauhoistani ja aion käyttää niitä vielä tulevaisuudessakin!

Sitten tultiin mielenkiintoiseen vaiheeseen, kun myyjä halusi minun sovittavan vanhoja tossujani. Hän totesi niiden ensinnäkin olevan aivan vääränlaiset ja siinä olen hänen kanssaan samaa mieltä. Myyjä vahvisti kaiken, mitä olen epäillytkin, että tossut ovat liian isot, leveät ja pohja painuu pahemman kerran sivuun kärjellä oltaessa. Käytännössä tuki, jonka tossuista saan, on olematon. Ja siltä se on tuntunutkin. Sovittaja kertoi myös, kuinka olen nämä kolme kuukautta tanssinut varpaat runtattuina kaksinkerroin, kun tossuni ovat niin leveät. Ei ihmekään, kun varpaani ovat taittuneet vaikka mihin suuntaan! En taida siis enää palata käyttämään Blochin tossuja, koska tarpeeksi kapeaa mallia ei siltä merkiltä taida löytyä.

Omien vanhojen tossujen kokeilemisen jälkeen Grishkojen sovitus jatkui ja myyjä oli takuuvarma siitä, että Grishko 2007 XXX kovalla pohjalla olisi täydellinen tossu minulle. Minä taas pohdin sitä, kuinka tossu tuntui edelleen aivan liian lyhyeltä normaalisti seistessä. Kokeilin kutosta ja viisi puolta vuoron perään useita kertoja ja lopuksi päädyin epävarmasti pienempään kokoon, koska myyjä sanoi kutosen olevan aivan yhtä suuri kuin edellinen Blochin tossu. Ja lisäksi myyhä oli asiastaan niin varma, että tuntui hankalalta lähteä kilpailemaan toisten kärkitossujen ostosreissulla kymmenien vuosien kokemuksen omistavan sovittajan kanssa. Kovan pohjan hylkäsin heti, sillä se tuntui vain liian kovalta (toki tossua ei ole vielä muokattu, mutta silti..). Myyjä sanoi, että minulla on korkea voimakas jalkaholvi, mikä yllätti minut täysin! Nimittäin nilkkani ovat heikot sekä omistan ärsyttävämpääkin ärsyttävämmät lättajalat.

Nyt istun kirjoittamassa tätä tekstiä uudet pienet tossut jalassani. Tai ainakin luulen tossujen olevan pienet, sillä ne sattuvat niin paljon. Isovarpaani on vahva ja pisin kaikista varpaista, joten se osuu kärkeen pahemman kerran. Ja se sattuu paljon! Kärjellä seisoessa tossu on taas kuin unelma. Ensimmäisten tossujeni sovittaja sanoi, että kärjelle noustessa täytyisi kantapäähän jäädä vähän tyhjää kangasta ja silloin tossut olisivat sopivat. Näihin tossuihin kangasta jää ihan millin verran ja normaalisti seistessä kangas on pingoittunut ihan tiukaksi kantapäätä vasten - siis todella tiukasti! Ymmärrän sovittajan pointin siinä, että iso tossu on huono juttu, mutta eivät liian pienetkään tossut kovin hyväksi ole.

Toisaalta myyjä sanoi, että koska olen aloittanut tanssimisen liian isoilla tossuilla, en ymmärrä miten napakat tossujen pitäisi oikeasti olla. Ihan totta varmasit, mutta kyse ei olekaan siinä, että boksi tuntuisi liian napakalta, vaan tossun pituus. Ääh, miksi tämä on aina näin hankalaa! Taidan lähteä Dubliniin tsiikaamaan heidän tossuvalikoimansa jos pääsisin sovittelemaan vaikka Gaynoreita. Jos jotain hyvää tästä tossujen hutiostoksesta täytyy keksiä, niin ainakin sen, että ymmärsin nykyisten tossujeni olevan ihan kamalat ja jopa vaaralliset jalalleni. Ne kun eivät nimittäin tue jalkaa oikeastaan mistään kohtaa.

Sovittajan mukaan olen todella pian takaisin hänen kaupassaan hakemassa Grishkoja kovalla pohjalla, mutta pelkään pahoin, että olen pian oven takana hakemassa Grishkoja, jotka ovat kokoa kuusi - tai sitten minua ei näy hänen kaupassaan enää ollenkaan.

Ballet class number 4

2012-02-12T03:23:00.001+02:00

Perjantaina oli tavanomainen RAD intermediate tunti, joka sujui jo lähes rutiinilla. Olihan tämä jo kolmas tunti, jossa teimme samoja sarjoja. Kärkitossutkin olivat käytössä jonkin aikaa, mikä oli kiva juttu. Huomasin taas kerran, kuinka nilkkani ovat vieläkin auttamattoman heikot ja niitten vahvistamiseksi pitäisi tehdä paljon työtä. Pikkuisen valitan myös tossuistani sillä, ne eivät taida tukea jalkaani tarpeeksi vaan pohja ns. vääntyy sivuun aika pahasti. Tosi monella täällä näkyy olevan Gaynorit. Olisivatkohan ne nimensä (ja hintansa) veroiset tossut?

Intermediate ja aikuisbalettitunnin välissä oli tunti aikaa ja sain opettajalta luvan jäädä saliin treenailemaan yksikseni. Vetäisin kärkitossut jalkaan ja aloin tekemään pointetreeniä. On muuten ihan erilaista treenailla itsekseen tanssisalissa oikean tangon äärellä kuin esimerkiksi kotona ahtaassa olkkarissa. En harmi kyllä ehtinyt kovin kauaa treenaamaan, kun uusi opettajani Chee saapui paikalle. Olin muuten ensimmäistä kertaa miesopettajan balettitunnilla. Hän(kin) oli erittäin kiinnostunut kuulemaan meidän balettiopetuksestamme Suomessa ja kyseli tarkkoja sekä vaikeita kysymyksiä koskien tekniikkaa ja kaikkea muutakin balettiin liittyvää. Vastailin kysymyksiin parhaani mukaan sen minkä osasin.

Opettaja on tiukka, mutta erittäin mukava. Tunnilla oli kaiken ikäisiä naisia ja opettaja kyllä otti paikkansa luokassa. Ihailin hänen opetustaitojaan, sillä hän onnistui luomaan luokkaan erittäin motivoituneen, mutta samaan aikaan rennon ilmapiirin. Hänellä oli kaksi erityisen hauskaa tapaa ja toinen niistä oli kynällä polveen napauttaminen, jos ne eivät olleet täydellisen suorassa. Toinen tapa oli se, että hän nauroi hyväntahtoisesti aina, jos oppilas mokasi jonkun sarjan. Huh, mikä opettaja! Nautin valehtelematta ihan jokaisesta hetkestä tunnilla ja aivan varmasti kaikki muutkin siellä olevat tekivät samoin.

Ensimmäisen tunnin jälkeen opettaja pyysi minut jäämään vielä toiselle tunnille, joka oli tarkoitettu jatkotason tanssijoille. Epäroin hieman riittäisivätkö taitoni ja opettaja lupasi tarjota tunnin minulle, jos jäisin sille. En tietenkään voinut vastustaa ilmaista balettituntia ja onneksi jäin, sillä tunti oli aivan ihana! Todella tiukkaa työskentelyä vaativa ja tekniikkaa painottava tunti, jossa todellakin tuli hiki. Olen onnellinen, sillä aivan yllättäen minulla onkin jo balettitunti numero neljä tiedossa. Perfect! Jatkotason tunnilla oli muuten aivan ihana mummo, joka kertoi olevansa entinen tanssija. Hän teki kanssamme tankosarjat, mutta istuskeli lopputunnin balettitossut jalassa iloisen näköisenä katsellen (ja komentaen!) meitä muita. Hän kuulemma nauttii siitä treenaamisen ilmapiiristä, vaikka ei itse sitä jaksakaan enää tehdä kovin paljoa. On aika hauskaa, että hän maksaa balettitossut jalassa istumisesta, mutta toisaalta ymmärrän häntä todella hyvin!

Ja kiitos paljon kaikille, jotka kannustitte RAD -kokeiden tekemisessä! Teidän kannustuksesta rohkaistuneena aion nyt ottaa asian puheeksi opettajan kanssa ja kysyä, mitä hän asiasta oikein ajattelee. Olisihan se ehdottomasti mielenkiintoinen kokemus päästä kokeen/kokeet tekemään.

Kuva weheartit

Rule number 1: Put your pointe shoes to the plastic bag

2012-02-10T15:27:00.001+02:00

Eilinen balettitunti alkoi kello 5.30 pm, mutta minä seisoskelin odottamassa bussia reippaana jo 3.30pm. Ja jos ihmettelette miksi noin aikaisin, niin ihan vain siksi, että minulla ei ollut pienintäkään aavistusta, minne mennä! Yritin tehdä taustatutkimusta parhaista kulkuneuvoista ja tein mielestäni jo aika vedenpitävän juna-bussi -suunnitelman, mutta hylkäsin sen viimehetkellä ja päätinkin käyttää vain busseja. Menomatka Belfastiin meni hyvin lukuunottamatta sitä, että seisoin väärällä puolella katua odottamassa bussia, sillä täällähän tosiaan onkin vastakkainen liikennejärjestelmä kuin tutussa Suomessa.

No, Belfastiin kuitenkin pääsin, mutta minulla ei ollut mitään tajua, missä minun pitäisi jäädä pois kyydistä. Olin ajatellut, että City Hall olisi sellainen kiva maamerkki, jossa osaisin hypätä pois bussista, mutta jotenkin vain ohitin sen. Jäin sitten jossakin sivukujalla pois ja lähdin ihan pelkällä arvauksella kävelemään johonkin suuntaan. City Hall onneksi löytyi uudelleen, mutta sitten pitikin löytää toinen bussi, jolla pääsisin balettikoululle. Olin huojentunut kuitenkin siitä, että olin varannut aikaa matkaan näin runsaasti. Ja loppujen lopuksi sitä ei ollut yhtään liikaa!

Ehkä viidentoista minuutin harhailun jälkeen löysin (sattumalla tietenkin) oikean bussipysäkin ja varmastin vielä kuskilta pääsenkö kyseisellä bussilla varmasti oikeaan paikkaan. Bussissa olin hiukkasen hermostunut, kun minulla ei ollut mitään tietoa, missä minun olisi pitänyt jäädä pois kyydistä. Jossain vaiheessa rohkaisin itseni ja kysäisin vieressä istuvalta mummolta, mikähän pysäkki voisi olla hyvä. Hän neuvoi jäämään pois seuraavalla ja tein työtä käskettyä. Hyppäsin bussista pois ja minulla ei ollut hajuakaan missä mahdollisesti olin. Vetaisin kartan laukustani ja aloin etsiä maamerkkejä ympäriltäni. Lopulta paikansin itseni kartalta ja lähdin kävelemään oikeaan suuntaan. Kävelymatkaa oli jonkun verran ja perille päästyäni ärsytti, kun huomasin, että aivan kirkon vieressä olisi ollut bussipysäkki. Ääh! No nyt ainakin tiedän sen.

Siis koko matkan satoi, satoi, satoi ja satoi sekä oli todella pimeää. Vannoin jo mielessäni, että tänne tunnille en enää ikinä lähde uudestaan. Jossain tuon matkustusrytäkän keskellä ehdin heittää säälivän ajatuksen (itseni lisäksi) myös kärkitossujen puoleen. Mutta eipä siinä auttanut kuin toivoa, että ne selviäisivät. Kun pääsin perille paikkaan, jossa tunnit pidettiin, paikalliset tytöt heittivät iloisella irkkuaksentilla, että " put your pointe shoes to plastic bag!". Ihan viisasta. Tunsin tunnilta kaksi muuta tyyppiä viime perjantain tunnilta. Muita en tuntenut, mutta he olivat todella mukavia.

Tunnit tosiaan pidettiin katolisen kirkon tiloissa, mikä hämmystitti minua suuresti. Täällä se on kuulemma enemmän kuin yleistä. Siis kaikki harrastustoiminta tapahtuu kirkkojen tiloissa. Käytettävissä oli siis kaksi salia, joista toinen oli aivan tavallinen jumppasali ja toinen luokkahuone. Vaatteet vain vaihdettiin jossakin huoneessa, joka oli jäätävän kylmä! Yhtä jäätävän kylmä oli tanssisalimme (jos sitä siksi voi kutsua..). Raahasimme tunnin aluksi tangot salin keskelle ja aloimme tanssia.

Meitä oli tunnilla ehkä seitsemän tyttöä. Ja vielä kaksi poikaakin! Tunnilla tehtiin samoja sarjoja kuin viime perjantain tunnilla. Opettaja oli paljon asiantuntevampi kuin perjantaina opettava Anita. Korjauksia tuli aika paljon ja minulle erityisesti käsien asennoista. Hän halusi käsien olevan paljon enemmän edessä ja muutenkin avonaisemmat, mihin olen tottunut. Lisäksi hän halusi, että tangolla oleva käsi olisi todella kaukana edessä. Se tuntui aika hankalalta. Hauskaa oli myös opettajan tapa vain tokaista, mikä sarja seuraavaksi tehdään, ilman näyttämättä sitä. Kaikki kyllä osasivat sarjat todella hyvin. Minulle jotkut sarjat olivat uusia ja en tiennyt olisiko minun pitänyt vain katsoa, kun muut tekevät vai yrittää tehdä muitten mukana. Valitsin jälkimmäisen, sillä muuten olisin jäätynyt saliin. Ja sitten sarjojen laskut.. Tutun kasin sijaan opettaja laski jokaiselle laskulle oman numeron. Siis jossain sarjassa mentiin jo pitkästi yli kuudessatoista. Mielenkiintoista.

Takaisin tullessa mokailin bussien vaihdossa vielä pahemmin ja olin takaisin kotona vasta kahdeksalta. Olin ollut reissussa siis yhteensä neljä tuntia yhden tunnin mittaisen balettitunnin takia. Järkeä tai ei, mutta olen menossa ensi viikolla taas uudestaan. Luulisi homman olevan nyt helpompaa, kun on edes pientä hajua siitä, mihin pitäisi oikein mennä. Kysyin opettajalta josko tanssikoululla olisi tarjolla jotakin muuta tuntia, jossa pääsisin preppaamaan tekniikkaani kunnolla. Hän sanoi, että tämä intermediate tunti, jolla juuri tällä hetkellä käyn, on juuri sitä varten. Hän hetken mietti laittaisiko minut myös grade 7:n tunnille, mutta sanoi, että jos keskityn näihin kahteen tuntiin nyt täysillä, pitäisi sen olla hyvä. Toisaalta tunnit ovat aika hintavia, joten budjetinkin kannalta voi olla parempi näin. Ja onhan minulla tosiaan myös kolmas tunti eli tämä aikasemmin mainitsemani aikuisbalettitunti.

Rekisteröidyin viimeinkin koulun viralliseksi oppilaaksi ja jälkeen päin aloin miettimään oletetaanko minunkin suorittavan RAD -kokeita tänä keväänä. En oikein tiedä, haluaisinko niitä tehdä. Toisaalta se olisi varmasti mahtava kokemus kokeilla tehdä kokeita, jos opettaja ajattelee minun läpäisevän ne. Mitäs te ajattelette? Tekisittekö kokeet, jos saisitte siihen mahdollisuuden?

Pahoittelen ylipitkiä postauksia.. Onnittelut, jos joku jaksoi lukaista loppuun asti :).

Kuvat weheartit

Kolmas balettitunti tiedossa

2012-02-06T14:32:00.002+02:00

Kuva täältä

Crescent Art Centerillä pidetään erilaisia tanssikursseja ja bongasin joukosta kaksi aika edullista aikuisbalettituntia. Toinen olisi tiistaina lounasaikaan, mutta minulla on luonnollisesti koulua silloin, joten sitä tuntia en voinut edes harkita. Perjantaina on toinen kymmenen viikon kurssi, joka on alkanut jo kaksi viikkoa sitten. Lähetin opettajalle sähköpostia ja kysäisin josko vielä mahtuisi mukaan. Opettaja vastasi lähes heti ja kertoi, että pari henkilöä oli jättänyt tulematta kurssille, joten tilaa olisi vielä. Niinpä menen ensi perjantaina kuudelta Chee Shong Soon tunnille. Tämä on muuten todella noloa, mutta en tunnista nimestä, onko hän nainen vai mies..

Tunti taitaa olla ihan alkeita eli siis liian helppo, mutta haluan silti päästä tekemään enemmän edes jotain balettiin liittyvää. Ehkä voisin tehdä tunnit jopa kärkitossuilla. Oma RAD -tuntini loppuu viideltä perjantaina, joten aion kysyä saanko jäädä treenaamaan tunniksi tyhjään saliin, kun tämä aikuisbaletti alkaa samassa salissa kuudelta. Olisi ihanaa treenata kärkijuttuja oikeassa salissa, jossa on tanssimattokin. Täällä omassa huoneessani en pysty kärkitossuilla treenata ollenkaan kokolattiamaton takia.

On muuten ihan kiva juttu, että tuo kurssi kestää vain kymmenen viikkoa, sillä jos perjantain iltatunnit alkavat tympiä, en ole niihin sidottuna koko kevättä. Tällä hetkellä olen kuitenkin innoissani.

Nyt joudun lähteä tunnille. En muuten millään meinaa tottua siihen, että koulupäivä saattaa alkaa vasta yhdeltä iltapäivällä ja loppua seitsemältä illalla!

Kansallisbaletti 90v.

2012-02-05T19:15:00.000+02:00

Kuva täältä

Minulta pääsi aikamoinen riemunkiljahdus, kun kuulin, että Kansallisbaletin 90-vuotis juhlista näkyvä kooste on katsottavissa Yle Areenasta myös ulkomailla. Kiitos tästä kuuluu tanssibloggari Anniinalle, jonka kommenttiboksista tämän tiedon bongasin:). Olin nimittäin ehtinyt skeptisesti ajattelemaan, että en tule näkemään mitään koko juhlasta, koska aiemmin yritin katsoa Areenasta ohjelmia, jotka eivät ulkomailla näkyneet. Mutta juhlakoostepa näkyy kuin näkyykin ja pääsin myös ihailemaan juhlagaalan mahtavaa ohjelmistoa.

Aivan huikeita esityksiä! Taidan katsoa koosteen vielä pari kertaa uudestaankin. Jokainen esitys oli aivan upea, mutta eniten mieleen painuivat Minna Tervamäen upea ilmaisu ja ilmeekkyys, tanssi teoksesta Seitsemän veljestä sekä Don Quiote. Joutsenlammen tanssit olivat tietysti huikeita ja erityisesti pienten joutsenten tanssi on aina yhtä viehättävä. Ääh, voisin jatkaa listaa loputtomiin! Oikeastaan voisin vain todeta, että kaikki esitykset olivat huikeita, mutta eniten mieleen kuitenkin jäivät baletit. Lopussa esiintyvät pienet balettioppilaitoksen oppilaat olivat myös super suloisia!

Eli jos joku teistä ei vielä mahdollisesti ole kyseistä koostetta katsonut, niin todellakin suosittelen sen katsastamaan. Ja vielä lisähuomatuksena kaikille ulkomailla oleskeleville, että tämän ohjelman siis pystyy katsomaan myös Suomen ulkopuolella! ;)

Mitäs te piditte juhlagaalasta? Mitkä esitykset jäivät erityisesti mieleen?

Taas mukana kuviossa!

2012-02-04T14:59:00.002+02:00

Kuva täältä

RAD intermediate, check! Ensinnäkin matkustin tunnille junalla. Matkalla oli pari junan vaihtoa, mutta sattuman kaupalla pääsin aina oikeaan junaan. Perillä lähdin vain kirjaimellisesti harhailemaan johonkin suuntaan ja löysin paikan lähes heti. Tunnit pidettiin Crescent Art Centerillä. Siis paikassa, jossa järjestetään erilaisia taidekursseja tanssista näyttelemiseen. Löysin salin, mutta en pukuhuonetta. Onneksi eräs samalle tunnille tuleva tyttö vei minut oikeaan paikkaan. Hän kyseli innoissaan meidän baletin opetuksesta ja muutenkin Suomesta. Sain siis jo ensimmäisen tanssikaverin ja olen innoissani!

Pukukoodina perjantain tunnilla on tummansininen tai musta balettipuku ja vaalenpunaiset trikoot. Hametta saa ilmeisesti käyttää. Minun lisäkseni kukaan muu ei kyllä harjoitushametta käyttänyt, mutta ei opettaja käskenyt sitä ottaa poiskaan. Tuntuu nimittäin niin paljaalta käyttää vain sukkiksia ja balettipukua. Toisaalta, kun kaikki muutkin noudattivat pukukoodia, niin ehkä minäkin opin siihen! Hauskana ilmiönä huomasin, että usealla tytöllä oli suomalaisittain vähän vieraammat demipointe tossut. Siis kärkitossujen näköiset pehmeät harjoitustossut. En oikein ymmärrä, mikä tarkoitus niillä on. Näyttää nätiltä? Vahvistaa nilkkoja?

Opettaja oli aika nuori ja rento. Tunnilla olevat tytöt tekivät hommia sadalla prosentilla ja olivat todella innostuneita baletista. Keski-ikä ryhmässä oli ehkä noin 17 -vuotta eli sulauduin hyvin joukkoon. Tunti koostui ihan perus jutuista kuten alun tankosarjoista, jotka olivat ihmeellisen helpot ja aika nopeasti ohi. Lisäksi opettaja ei teettänyt kaikkia sarjoja kummallekin puolelle, mikä oli mielestäni vähän outoa. Korjauksia tuli jonkin verran, mutta paljon vähemmän kuin mihin olen tottunut. Keskilattiasarjat olivat todella todella liikkuvia, tanssillisia ja paljon eri osia sisältäviä. Ja tuolla paljolla tarkoitan oikeasti paljoa. Sarjoissa oli siis A, B, C ja joskus jopa D osa, joita toisteltiin aivan ihme logiikkaa noudattaen kummallekin puolella. Minä olin aika hukassa.

Jäin vähän kaipaamaan sellaisia jämäkkää tekniikkatreeniä, jossa saa koetella omia äärirajojaan. En tiedä johtuiko se sitten tyttöjen tulevasta tasokokeesta, mutta tunti oli enemmänkin tanssillisten sarjojen läpimenemistä kuin tekniikkatreeniä. Jossain välissä tuntia minulle tuli jopa kylmä ja sitä ei koskaan tapahtuisi oman opettajani tunneilla. Toisaalta en pystynyt tekemään sarjoja aivan täysillä, kun ne olivat vieraita.

Ja sitten juttu, joka yllätti tosissaan. Minun aukikiertoni oli ehkä reilun 10 - 20 -astetta parempi kuin muilla, mun jalka lensi grand jetessä korkeimmalle ja olin myös kaikista venyvin. Ja Suomessa omilla tunneillani en tosiankaan ole se, joka noilla asioilla voisi loistaa! Ihmettelen vain, miten nämä vähintään kymmenen vuotta treenanneet ja kuudetta tasoa suorittavat tytöt ovat "huonompia" noissa asioissa kuin Suomen 12 -vuotiaat ehkä nelostasolla opiskelevat balettitytöt? Mun oma opettaja kertoi ennen lähtöäni, että taso täällä voisi olla vähän heikompi. Tai sitten täällä vain yksinkertaisesti arvostetaan erilaisia asioita. Nämä tytöt osaavat nimittäin tanssia ja ilmaista itseään todella upeasti, vaikka jalka ei sinne korvaan asti lennäkään. Toisaalta olen hieman hämmentynyt, kun nämä 17-vuotiaat haaveilevat täällä ammattilaisen urasta, vaikka ovat suunnilleen samalla tasolla kuin minä vuoden balettitreenin jälkeen?!

Mutta tunnista jäi todella hyvä maku! Käyn nyt ainakin kahdella tunnilla viikossa eli torstaisin kuutostasolla ja perjantaisin intermediate tunneilla. Jos haluatte tsekata koulun, on se siis Laura Walkerin RAD balettikoulu.

RAD Intermediate classes

2012-01-30T19:37:00.001+02:00

Onko kenelläkään tietoa, mitä tasoa RAD Intermediate tunnit vastaavat? Jotain keskitasoa ehkä, mutta enempää en nimen perusteella osaa sanoa. Minulla ei ainakaan ole, mutta sinne minut ohjattiin ja aloitan tunnit perjantaina. Katselin tuossa bussiaikatauluja sekä karttaa ja olen aika pyörällä päästäni. Pitää vain lähteä niin paljon aikaisemmin matkaan, että ehdin harhailla tarpeeksi. Olen todella innoissani. Viimeinkin jotain balettiin liittyvää niin pitkään aikaan. Jee!

Kuva weheartit

Ballet in Belfast

2012-01-28T12:57:00.000+02:00

Kuva täältä

Hei vain täältä sateen ja tuulen keskeltä! Hengissä ollaan, vaikka pari viimeistä päivää ovat olleet todella hurjaa pyöritystä. Toisena iltanani, kun sain internetin toimimaan, vilkaisin läpi vielä parin tanssikoulun yhteistietoja. Löysin yhden aika lähellä olevan baletti akatemian yhteistiedot ja ajattelin soittaa sinne heti maanantaina. Vai voisinkohan yrittää jo tänään? En oikein tiedä onko lauantaina soveliasta soitella työjutuista.. Mhh, tai ehkä tällä opettajalla on lauantaisin opetusta aivan niin kuin Suomessakin. Toisaalta saan tiistaina lukujärjestykseni, joten sitten voisi olla helpompi sopia tunteja opettajan kanssa, jos hän minut kouluuni ottaa. Tämä paikallisten aksentti meinaa vain olla vähän liikaa välillä, joten yhteydenotto puhelimella voi olla lähes mahdoton yritys, mutta aion yrittää silti. Viime balettitunnista alkaa olla jo niin kauan, että tuntuu kuin en olisi koskaan balettia tanssinutkaan. Fiilis on ihan repsahtanut, kun en olekaan palannut tiukkaan treeniviikkoon venyttelystä puhumattakaan.

Eilen bussille kävellessäni kuljin Grand Opera Housen ohi ja kotiin päästyäni selasin netistä oopperan ohjelmistoa ja ihmettelin, kun tällä hetkellä ei esitetä ainuttakaan balettia. Ainoastaan nykytanssia. Käsittääkseni ainakin Suomessa oopperalla on aina tarjolla balettia, vai mitä? Jännä juttu, että täällä ei olekaan.

Tämä oli vain pieni pikapäivitys siitä, että hengissä ollaan! Toisaalta en ehkä kovin kauan, jos tanssitauko venyy enää yhtään pitemmäksi..

Tanssikamojen pakkauslista

2012-01-19T09:08:00.000+02:00

Kuva täältä

Olen alkanut pohtia, mitä kamppeita sitä laukkuun olisi järkevää pakata, että viisi kuukautta niillä pärjäisi. Toki sitten perillä on mahdollisuus ostella tarvittavia juttuja lisää, mutta haluaisin saada ainakin sellaiset perusjutut pakatuksi, että ei heti tarvitse kauppaan rynnätä ensimmäisenä iltana. Koska luonnollisesti laukku täyttyy jo muista tavaroista, ei tanssikamppeille jää kovin paljon tilaa. Silti niitäkin on mukaan otettava. Baletti ja muiden tanssijuttujen pakkauslista on ainakin näillä näkymin seuraavanlainen:

- Laukku tanssikamppeille

- Yksi (tai kaksi?) perus mustaa balettipukua. Luulen kuitenkin tarvitsevani vain yhden, sillä jokaisella koululla on oma ryhmäpukunsa, jonka he oppilailtaan vaativat. Luultavasti joudun sellaisen hankkia, joten yhden peruspuvun pitäisi luultavasti riittää.

- Valkoiset ja vaal.pun trikoot.

- Säärystimet. Päädyin valkoisiin.

- Yhdet lähes puhki kuluneet ja toiset vielä paketissa olevat treenitossut.

- Kärkitossut, pehmusteet ja muut tarvikkeet niihin. En tiedä, kauanko tossuni vielä kestävät.. Mitä kärkitossuja britit suosivat ja mitenhän kärkitossujen sovittaminen onnistuu englanniksi?

- Hiustarvikkeet (pinnit, nutturaverkko, pantoja, pompuloita yms. ). Usean balettikoulun sivuilla muuten lukee, että pannat ja hiuskoristeet ovat kiellettyjä. Nutturaverkko taas vaikuttaa olevan pakollinen. Aika hauska juttu!

- (Tumman)sinisen perus kietaisumallinen harjoitushame

- Shortsit. Villaiset sekä perus mustat trikooshortsit.

- Muita tanssilajeja varten ajattelin ottaa vain yhden löysän topin sekä mustat legginsit, joiden päälle pystyn laittaa nuo balettishortsit. Lisäksi otan mukaan myös footundeezit (en millään muista, miksi niitä kutsutaan suomeksi :D ). En tiedä tulenko niitä tarvitsemaan, mutta eivätpä ne paljon tilaa vie.

Tanssi on kyllä kiva laji, kun nuo tarvikkeet eivät onneksi paina kovin paljon ja eivät vie tilaakaan liikaa. Miettikääpäs jos harrastaisin vaikka jääkiekkoa - luistimissa ja suojissa olisi nimittäin aika paljon enemmän raahaamista ;).

Tanssilajeja laidasta laitaan

2012-01-17T01:47:00.008+02:00

Ajattelin hieman kirjoitella siitä, mitä tanssilajeja olen jo päässyt kokeilemaan ja mitä ajatuksia ne ovat herättäneet. Yritin listata lajit järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon niistä pidän, mutta ei siitä oikein tullut mitään. Ainut varma juttu on se, että baletti ja jazz kiilasivat kärkisijoituksille kirkkaasti, mutta muiden lajien osalta sijoitukset ovat hieman hämärän peitossa. En siis esimerkiksi osaa sanoa onko irlantilainen tanssi vai hip hop hauskempaa, sillä ne molemmat ovat todella kivoja ja lisäksi hyvin erilaisia.

                                                             1.Baletti

Baletti on ihan ykkösjuttu minulle. Siinä kiinnostaa eniten ainakin tarkkuus, kurinalaisuus, pyrkimys täydellisyyteen ja sitä kautta loputon mahdollisuus kehittyä, baletin perinteikkyys ja sen ilmaisu, liikekieli sekä klassinen musiikki. No, okei oikeastaan ihan kaikki, mikä vain balettiin vähänkin liittyy kiinnostaa eniten!

2. Jazztanssi

Jazz tulee vahvana kakkosena baletin jälkeen. Pidän jazzista, koska siinä pääsee soveltamaan baletin tekniikkaa vapaammalla tavalla. Lisäksi jazzia tanssiessa koen usein pystyväni ilmaisemaan itseäni vahvemmin kuin baletissa. Joskus kurinalaisen balettitunnin jälkeen tuntuu aivan ihanalta tehdä piruetteja reippaaseen tahtiin ja menevään musiikkiin tekniikasta kuitenkaan tinkimättä! Lyrical jazz on ehkä eniten mieleistäni, mutta reippaampikin meno vie aina mukanaan.

Kuva täältä

3. Nykytanssi

Kuva täältä

Nykytanssi on kivaa ja mielenkiintoista. En kuitenkaan ihan vielä ehtinyt puolen vuoden kokeiluni jälkeen saamaan juonesta kiinni. Nautin tunneista suunnattomasti, mutta en vieläkään oikein ole hahmottanut vastausta siihen, mitä nykytanssi oikeasti on. Se on kivaa, mutta varmasta myös paljo paljon enemmän! Haluan siis vielä ehdottomasti päästä treenaamaan ja sitä kautta oppia ymmärtämään tätä tanssilajia lisää.

4. Irlantilainen tanssi

Kuva täältä

Irlantilainen tanssi on hulvattoman hauskaa! Musiikit ovat huikeita ja tempo kova tunnin alusta loppuun saakka. Itse kävin siis viime syksynä satunnaisesti irkkutunneilla korvaamassa väliin jääneitä balettitunteja. Tunnit toimivat itselläni kivana tasapainona balettitunneille. Voisin kuvitella ottavani irlantilaisen tanssin ihan varsinaiseksi lajiksi omaan lukujärjestykseeni, jos aika vain riittäisi kaikkeen. Odotan innolla näkeväni kyseistä tanssia ihan livenä Pohjois-Irlannissa. Toivottavasti minullakin olisi muistissa vielä edes yksi helppo perusaskel!

5. Hip hop

Kuva täältä

Niin. Hip hopista minulla ei ole paljon kokemusta taustalla. Ainoastaan yksi ainoa intensiivikurssi, josta pidin kuitenkin paljon. Musiikit ovat siistejä ja liikekieli todella koukuttava. Olisi kiva päästä tanssimaan tätä lajia enemmänkin. Ja lisäksi olisi muuten huikeaa omistaa sellainen uskottavaa asenne, joka hip hoppareilla on. Esimerkkinä kunnon asenteesta tuli mieleen nuoremmat hip hop -pojat tanssiopistollamme, jotka tokaisivat kerran meille ballerinoille ivallisesti: - Taitaa kiristää noi teidän nutturat..

                                           5. Latinotanssit

Olen ylpeä itsestäni, sillä tämän syksyn aikana olen kunnostautunut tosissani latinotanssien kokeilussa. Nyt listalta löytyy jo samba, rumba, salsa, reggaetton, dancehall reggae, merengue ja jopa flamenco. Toivottavasti nuo kaikki edes ovat latinotansseja(?) Jos eivät ole, niin sivistäkää minua ihmeessä. En oikein tiedä näistä lajeista paljon muuta kuin että ne ovat hauskoja ja todella aurinkoisia. Mieleisin latinotanssi taitaa olla reggaetton.

Mitä tanssilajeja te olette päässeet kokeilemaan ja mitäs olette niistä pitäneet? Onko teillä jotain lajia, joka on aivan ehdoton suosikki tai inhokki?

One day, I will be a dance teacher

2012-01-11T16:21:00.000+02:00

Nyt olen täysin varma siitä, mitä haluaisin elämälläni tehdä:

MUTTA..

Se kuulostaa niin paljon helpommalta kuin onkaan - oikeastaan lähes mahdottomalta! Ihan hävettää sanoa se ääneen, sillä aloitinhan baletin ja tanssimisen yleensä vasta viime vuonna. Kuinkahan monta vuotta siinä kuluisikaan, että saavuttaisin vastaavat taidot, mitä muilla tanssiopettajan linjalle hakijoilla on. Tuntuu siis vähän epärealistiselta lähteä kilpailemaan koulupaikoista kymmenen kertaa kauemmin tanssineiden hakijoiden kanssa. Siis hakijoiden, jotka ovat jo syntyneet kärkitossut jaloissaan ;). Bloggari Niniane kirjoitti blogiinsa aivan huippu hyvän postauksen tanssiopen koulutuksen pääsykokeista ja koulutuksesta yleisestikin (löytyy täältä). Sitä voivat mennä ihmettelemään kaikki muutkin kyseisestä koulutuksesta kiinnostuneet. Suosittelen!

Tiedän, että asenteeni aiheeseen on äärimmäisen huono, eikä se auta minua milliäkään eteenpäin asian kanssa (vaan päinvastoin).. Siksi aion päästä siitä eroon tästä hetkestä lähtien! Tästä eteenpäin aion ajatella, että vaikka olenkin tanssinut vielä kovin vähän, olen edistynyt paljon lyhyessä ajassa ja aion tulevaisuudessa jatkaa samaan malliin. Eli ankeasta asenteestani huolimatta en tosiaankaan aio luovuttaa, sillä tämä juttu on sellainen johon haluan panostaa sadalla prosentilla! Luovuttaminen ei muutenkaan kuulu luonteenpiirteisiini, joten en aio antaa niin tämänkään asian kohdalla tapahtua.

Ja eipä minulla ole mitään hävittävää, vaikka pääsykokeisiin marssisinkin joskus tulevaisuudessa. Syy siihen, miksi yllättäen aiheesta päätin kirjoittaa on se, että olen viime aikoina kokenut yhä enemmän kutsumusta opettamiseen. Ja nimenomaan tanssin opettamiseen! Eniten minua kiinnostaisi työ aikuisbaletin puolella. Voi, kuinka paljon potentiaalia ja motivaatiota baletin vähän myöhemmässä iässä aloittaneilla henkilöillä onkaan. Haluaisin tanssiopena lähteä kehittämään aikuisena ja teineinä baletin aloittavien opetusta siihen suuntaan, että tuo potentiaali saataisiin käytäntöön sata prosenttisesti. Tämän unelman toteuttamiseksi ei ole muuta mahdollisuutta, kuin treenata treenata ja treenata, sillä olen päättänyt toteuttaa tämän haaveen.

Kuvat weheartit

Millaisia haaveita teillä on tanssin suhteen? Haluaisitteko päästä useammalle tanssitunnille viikossa, saada kärkitossut, edetä jatkotason ryhmään tai saada tanssista ammatti? Kertokaapas pieniä ja suuria unelmianne! :)

Long time no see!

2012-01-10T11:02:00.000+02:00

Niin täällä blogissa kuin tanssirintamallakin on ollut aika hiljaista viime aikoina. Eilen kuitenkin päätin tanssitaukoni ja nyt blogin hiljaiselon. Kävin nimittäin balettitunnilla pitkästä aikaa. Oli ehkä huono päätös mennä tunnille entiselle tanssikoululleni, sillä aivan niin kuin olin muistellutkin, kuilu nykyisen ja entisen kouluni opetuksessa on valtava. Opettaja on kyllä mukava ja innostunut, mutta ei anna henkilökohtaisia korjauksia ollenkaan. Lisäksi salin puitteet eivät ole oikein kunnossa. Se on aivan liian pieni ja lattia on pelottavan liukas. Kaiken huippuna on se, että isossa ryhmässä on liian monen tasoisia tanssijoita. Siis ammattitanssijoista niihin, jotka kompastelevat omiin jalkoihinsa. Siinä, jos jossakin, opettajan ammattitaitoa testataan! MUTTA pääasia oli, että pääsin tanssimaan ja tekemään edes jotain baletin parissa.

Tunti oli siis aivan liian helppo, mutta toisaalta sain ihan kivan pehmeän laskun tanssiarkeen. Baletin jälkeen kaveri sai houkuteltua minut Dancehall reggae tunnille, missä olin aikamoinen näky balettivaatteissani, mutta mitäpä väliä tuolla on, heh. Kiinnostaisiko jotakin kuulla enemmän analyysiä tuosta tunnista? Tunti oli ihan kiva, mutta ei ihan minun juttuni kuitenkaan. Oli kuitenkin todella kiva päästä kokeilemaan uutta lajia. Ennen ajattelin haluavani tanssia vain balettia, mutta olen huomannut muuttuvani paljon kaikkiruokaisemmaksi tanssin suhteen. Nykyään kelpaa lähes mikä vain, joka edes sivuaa hieman tanssia. Noiden kahden tunnin jälkeen tein tunnin venyttelyt ja fiilis oli mitä parhain. Voi, kun minulla ehtikin jo olla ikävä tanssimista.

Tänään aion rahapulaa uhmaten mennä balettiin omaan tanssikouluuni, jossa pääsen tekemään pointe treeninkin, sillä kärkitossut ovat olleet jo ihan liian kauan työttömänä. Vaikka tunti maksaakin kympin, päätin että se todellakin on sen arvoinen. Lisäksi torstaina on tiedossa voimistelijoitten tanssitekniikkatunti, jonne menen vierailemaan tällä ja ensi viikolla. Vähän jännittää mennä balleriinanan voimistelijoiden sekaan, mutta toisaalta meidänkin balettitunneille käy satunnaisesti taitoluistelijoita ja voimistelijoita. Niin ja sittenhän minulla on kolmen viikon päästä lähtö Britteihin. Hups, kuinkas se oikein pääsi unohtumaan ;).

Kuvat weheartit

Uusi vuosi ja uudet kujeet

2012-01-02T14:38:00.001+02:00

Kuva täältä

Pari viikkoa on ehtinyt kulumaan lähes tanssimatta ja myös postailematta. Ainoastaan yhtenä iltana olen päässyt tanssimaan ja silloin lajeina olivat samba, rumba, salsa, reggaeton, jive ja jopa tango. Tunnilla tekniikkaa suuremmassa merkityksessä olivat hauskanpitäminen ja sykkeen nostatus. Reipas pari tuntia kahlattiinkin läpi eri lajien helppoja perusaskeleita yhdistelemällä. Musiikki oli menevää ja fiilis korkealla. Minulla ainakin oli hurjan hauskaa!

Muuten urheilu on lomalla koostunut lähinnä lenkkeilystä, muutamasta ohjatusta tunnista kehonhuoltoa, venyttelystä sekä nilkkatreenistä. Kärkitossut eivät loman aikana ole eksyneet jalkaan laiskuuden ja huonojen lattioiden takia. Täällä kotona tilaa kärkkäreillä treenaamiseen riittäisi, mutta lakattu puulattia on niin liukas, että ei kovin paljon uskalla niillä revitellä.

Vaikka en paljonkaan ole tanssimaan päässyt, olen lukenut uskomattomia määriä tanssiaiheisia kirjoja (miksi koulukirjoja ei tule koskaan luettua yhtä innokkaasti?). Ostin myös kirpputorilta yhden balettiaiheisen pokkarin parilla eurolla. Sisältö on varmasti täyttä hömppää, mutta kun vaaleanpunaisessa kannessa komeilee kärkitossut ja kirjan nimi on Tanssiaskelin, niin kuinka olisin voinut jättää sen ostamatta? ;) Olen katsellut myös Tanssiakatemia -ohjelmaa siskoni kanssa lähes kyllästymiseen asti!

Vuosi 2011 saapui ja päätin pohtia, mitkä olisivat tulevan vuoden tavoitteita ja haaveita. Tässäpä ne ovat:

- Spagaatit täytyisi saada viimeinkin kuntoon
- Paljon lisää venyvyyttä
- Vahvemmat nilkat
- Lisää itsevarmuutta tanssiessa
- Triplapiruetti
- Piruetit kärkitossuilla
- Päästä esiintymään kärkitossuilla
- Hakea syksyllä baletin tai jazzin EK- ryhmään!

Kiitos teille kaikille, jotka tekstejäni lueskelette ja kiitän paljon myös ihanista kommenteista, joita viime vuonna kirjoittelitte. Onnellista uutta vuotta jokaiselle! :)

Kuinka te olette kuluttaneet tanssilomanne ja millaisia haaveita ja tavoitteita teillä on ensi vuodelle?

Odette Variation

2011-12-15T09:20:00.003+02:00

En tiedä miksi, mutta tällä hetkellä minua kiehtoo erityisen paljon Joutsenlammen Odetten variaatio! Selaisin youtubesta variaatiota eri tanssijoiden esittäminä ja kaikenlaisia sieltä löytyikin.. Valitsin sitten tämän Svetlana Zakharovan tanssiman version. Tämän toisen videon lisäsin tänne, sillä kiinnitin huomiota erityisesti tanssijan tossuihin, sillä ne taitavat olla rikkinäiset. Vai mitäs luulette?

Niin ja sitten vielä hauska yhteensattuma. Eräällä balettitunnilla vähän aikaa sitten teimme tankosarjoja ensin näihin musiikkeihin, joita olen täällä jo aiemmin hehkuttanutkin. Lisäksi samalla tunnilla keskilattiasarjoja tehdessä alkoi soida yhtäkkiä kovinkin tuttu musiikki ja tajusin, että treenaamme minkäs muun kuin Odette variaation musiikin tahtiin! Tuntui ihan kuin opettaja olisi lukenut ajatuksiani ;).

Mistä variaatioista pidät eniten tällä hetkellä?

Kuva weheartit

Baletin itsearviointi

2011-12-12T20:14:00.002+02:00

Inhoan itsearviointeja! Ensi tunnille olisi kuitenkin palautettava baletin itsearviointi, jossa on monta kymmentä kohtaa liittyen niin toisten kanssa tunnilla toimimiseen, motivaatioon kuin tekniikan puhtauteenkin. Nuo arvioinnit käydään sitten opettajan kanssa läpi - kunhan saisin sen ensin tehtyä. On muuten jännä juttu, että muiden lajien tunneilla en vastaavaan palautesysteemiin ole törmännyt. Arvioinnista vielä sen verran, että olisi mahtava taito oppia arvioimaan itseään realistisesti niin baletissa kuin muissakin asioissa. Itse palautetta opettajalta odotan todella innokkaasti. On hyvä kuulla, minkä asioiden hän näkee tarvitsevan vielä erityisesti kehitystä ja missä on mahdollisesti taas tapahtunut parannusta. Eli nyt vain alan vetelemään rakseja ruutuun reippaasti ;).

Mitäs te pidätte itsearvioinneista? Onko teillä omassa tanssikoulussanne käytössä vastaavanlainen itsearvointi sekä palautesysteemi?

Kuva weheartit

Urheilija ei tervettä päivää näe..

2011-12-10T01:34:00.000+02:00

Muistan, kun aikoinani pelasin jalkapalloa ja otsikon sanonta piti todellakin paikkaansa. Aina oli jokin paikka teippaamista ja tukemista vailla. Tanssiessa olen selvinnyt paljon vähemmillä vaivoilla, jos mustelmia ja muita pikkuvaivoja ei lasketa mukaan. Esimerkiksi koko viime vuonna en tainnut potea mitään suurempia vaivoja tai haavereita. Toisaalta kävin silloin vain parilla tunnilla viikossa. Nyt tämän lukauden ajan, kun tunteja viikossa on ollut enemmän, erilaisia vaivoja on harmiksi alkanut ilmenemään. Eikai siitä mihinkään pääse, että tekevälle sattuu ja tapahtuu! Tässä ehkä kuukauden ajan olen yrittänyt parannella lievästi revähtänyttä takareittä (oi kiitos grand jete..), joka ei veny enää entiseen malliin. Tai oikeastaan se ei enää veny paljon ollenkaan. Hoito-ohjeeksi minun käskettiin venyttää lihasta varovaisesti takaisin entiseen mittaansa. Nyt hiljalleen on alkanut tapahtumaan edistystä. Onneksi, sillä olin jo aivan menettämässä kärsivällisyyteni! Todella kiitollinen olen kuitenkin siitä, että olen pysynyt treenikuntoisena koko syksyn.

Tanssi on siitä hieno laji, että se opettaa kuuntelemaan omaa kehoaan ihan uudella tavalla. Ja sitä taitoa voi ja kannattaa käyttää hyödyksi siinä, että niitä loukkaantumisia ei tapahtuisi niin paljon. Esimerkiksi baletissa täytyy oppia tuntemaan oma aukikiertonsa eikä vääntää jalkoja auki väkisin polvien kustannuksella. Lisäksi tietoisuus oman kehon rajoista lisääntyy valtavasti. Olen myös oppinut ihan uudella tavalla tuntemaan, milloin olen esimerkiksi lämmitellyt tarpeeksi ennen tuntia tai venytellyt riittävästi tunnin jälkeen. Kaiken hyvän päälle ryhti ja ihan koko olemus on muuttunut tanssin aloittamisen jälkeen. Mikä taas johtuu luultavasti lihasvoiman ja tasapainon parantumisesta. Pienoisen ristiriidan olen tässä nyt havaitsevinani. Siis tekevälle sattuu, mutta toisaalta tekeminen (tässä tapauksessa tanssiminen) opettaa kuinka välttää haaverit. Menikö pää jo sekaisin? Minulla ainakin..

Mutta toivottavasti pysytään kaikki tulevaisuudessa hyvässä kunnossa ilman loukkaantumisia ja saadaan kipeät paikat kuntoon pian! :)

Onko teillä tapahtunut pienempiä tai suurempia loukkaantumisia tanssiessa? Entä oletteko pystyneet treenaamaan tämän syksyn ilman häiritseviä polvikipuja tai muita vaivoja?

Kuva weheartit

Ihan liian pitkä tauko

2011-12-07T22:36:00.001+02:00

Tutu taitaa lentää naulakkoon odottelemaan pitemmäksikin aikaa..

Tajusin, että tanssista tulee lähitulevaisuudessa taukoiltua ihan urakalla. Ensinnäkin edessä on joululoma, joka alkaa reilun viikon kuluttua. Lisäksi joululoman jälkeenkään ei ole tiedossa tanssia vähään aikaan. Apua! Vaihtoon lähdön vuoksi en nimittäin maksa tanssikouluni kevätlukukausimaksua. Yksittäisillä tunneilla olisi tietysti mahdollista käydä, mutta ne ovat suhteessa aika kalliita (10e/h), eikä minulla taida olla niihin varaa. Pohdin erilaisia treenivaihtoehtoja ja siskoni avuliaasti lupasi kysellä voimisteluseuraltaan saisinko käydä heidän tanssitekniikan tunneilla parin viikon ajan joulun jälkeen. Olisi mielenkiintoinen kokemus päästä näkemään, kuinka voimistelijat treenaavat tanssitekniikkaa. Vaikka kyseinen tunti on vain kerran viikossa, niin parempi sekin olisi kuin ei mitään. Silti en voi olla valittamatta, että siirtyminen kahdeksasta tunnista yhteen tuntiin viikossa, ei kuulosta kovin hyvältä. On hyvin paljon mahdollista, että hypin seinille jo tammikuun alussa, huh. Kaiken tuon tanssivajeen lisäksi tieto siitä, että Pohjois-Irlannissa ei ole mitään tanssikoulua valmiiksi odottamassa, masentaa hieman. En suostu viettämään viittä kuukautta täysin ilman tanssitunteja! Toisaalta asioilla on tapana järjestyä parhain päin eli eiköhän tämä tästä! :)

Kuva weheartit

Onko teillä pitkä joululoma tanssista? Entä muuttuvatko teidän tanssilukkarinne kevätlukukaudella?

Piruetit, piruetit..

2011-12-02T21:04:00.000+02:00

Opettajani sanoin: "Piruetit ovat vain tekniikkaa ja tekniikkaa oppii vain harjoittelemalla." Silti täältä suunnalta kuuluu syvä huokaus, kun piruetit ovat puheenaiheena. Itselläni on jonkinlainen rimakauhu niitä kohtaan ja ajattelen niiden olevan jotakin aivan yliluonnollisen vaikeita. Sitä kyllä tietää hyvän piruetin ainekset (vahvat nilkat, tiukka keskivartalo, suora polvi, syvä plie, spottaus, rennot hartiat, kädet oikeassa paikassa, tarpeeksi korkea pase polven etupuolella, "banaaninilkka" pois sekä polvi vahvasti aukikierrossa sivulla...), mutta niiden soveltaminen siihen yhteen pieneen hetkeen, kun piruetin tekee, ei vain suju käytännössä aina niin hyvin.

Toisaalta olen aivan alkeissa piruettitreenissäni, sillä aloitin niiden harjoittelemisen vasta tänä syksynä. Viime vuonna harjoittelimme vain piquen preparaatiota eli siihen nähden piruettini ovat ihan hyvälla mallilla. Ajoittain hyvinä päivinä piruetit onnistuvat jo tuplanakin, mutta suurin ongelmani on vaihtelevuus. Siis joskus onnistuu tuplat ja joskus ei ainutkaan. Ja lisäksi olen niin kärsimätön! Haluasin osata mielelläni tehdä jo fouette piruetin triplana ;). Sitä odotellessa.. Välillä tuntuu vähän hassulta tehdä jo pique pirtsoja kärjillä, vaikka pehmeillä tossuilla peruspirtsat sujuvat vähän niin ja näin. Kuulostaa jollain tapaa ehkä hieman nurinkuriselta. Mutta, eipä auta kuin noudattaa opettajan ohjetta ja treenata enemmän!

Mitäs te tykkäätte pirueteista? Aiheuttavatko ne ylimääräistä päänvaivaa vai sujuvatko jo ongelmitta?

Kuva weheartit

Yhteenvetoa syksystä

2011-11-29T23:44:00.006+02:00

Tämän lukukauden tanssit alkavat olla jo pian tanssittu. No, onneksi ei kuitenkaan ihan vielä! Paljon on tähän lukukauteen uusia asioita mahtunut. Ainakin jonkinlaista kehitystä on päässyt tapahtumaan, sillä suuren osan tunneista, jotka alkusyksystä tuntuivat haastavilta, olen vaihtanut toiseen vaikeamman tasoiseen tuntiin. Esimerkiksi perus 3 -tunnilla en ole käynyt enää pitkään aikaan. En uutta lukkariani olekaan tänne päivitellyt. Olen siis korvannut pari balettituntia haastavimmilla tunneilla. Nykärissä olen käynyt normaaliin tapaan. Lisäksi olen vaihtanut jazzin hieman haastavampaan tuntiin. Irkussa on tullut käytyä vaihtelevasti. Luulen, että yksi suurimmista tekijöistä siihen, miksi tunnit tuntuvat nyt kevyemmiltä ja helpommilta on se, että kesän jälkeen olin todella rapakunnossa. Onneksi syksyn aikana lihaksia on ehtinyt kertyä ihmeen paljon ja kuntokin on toivottavasti noussut.

Oli muuten hauskaa, että pystyin palaamaan vanhoihin blogiteksteihin ja lueskellla mietteitä syksyn ajalta. Toki hieman punastellen sitä tein, sillä kirjoitukset tuntuivat hieman liioitelluita paikoittain. Sen siitä saa, kun tunnekuohussa kirjoittaa kokemuksiaan tuntien jälkeen;). Eli siis, jos tekstini vaikuttavat ajoittain hieman dramaattiselta, niin antakaa anteeksi!

Syksyn aikana on tapahtunut myös sellainen muutos, että monet asiat tuntuvat paljon rennommilta. Siis ilmapiiri tunneilla on paljon kepeämpi. Johtuu varmaan siitä, että on ehtinyt paremmin tutustumaan muihin tunnilla oleviin henkilöihin sekä myös opettajiin. Ovat muuten huipputyyppejä kaikki! Lisäksi balettiopeni, jota aiemmin lähes pelkäsin heh, ei ole ollenkaan enää niin pelottava. Siis tiukka ja kurinalainen hän edelleen on, mutta pidän valtavasti hänen opetustyylistään. Harmittaa hieman lähteä vaihto-oppilaaksi kesken vuoden, kun viimeinkin kaikki ovat tulleet tutuksi. No, ensi syksynä palaan sitten taas uudella innolla.

Hauska syksy on kyllä ollut tanssien parissa. Iski meilkein jopa haikea olo tätä kirjoittaessa. Vaikka opettajani aiheesta onkin eri mieltä, minun on pakko tähän vielä sanoa, että tämän syksyn perusteella voin hetkeäkään miettimättä todeta, että baletti todella on kivaa!

Mitenkäs teidän tanssisyksynne sujuivat? Vieläkö on monta tuntia jäljellä ja onko teillä joulunäytöksiä tiedossa?

Kuva weheartit

Balettikoulu haussa

2011-11-27T13:37:00.001+02:00

Olen hieman pettynyt, sillä Ranas's School of ballet ei tulekaan olemaan uusi tanssikouluni kevätlukukaudella. Olin jo jollain tapaa todella innostunut koulusta. Opettaja kyseli tulevia yhteystietojani sähköpostin välityksellä ja totesi, että koulu on aivan kaupungin toisella laidalla. Eli matkoihin kuluisi aivan liian paljon aikaa. Toinen syy, miksi toisen koulun valinta osoittautui aiheelliseksi, on se että Ranan koulu sijaitsee pahamaineisessa Länsi-Belfastissa, jossa meitä vaihtareita on ohjeistettu liikkumaan ainoastaan taksilla. Balettitunneilla kävisin kuitenkin useampana iltana viikossa. Ja useinhan ne kestävät myöhään iltaan. Eli myös turvallisuuden kannalta toisen tanssikoulun valitseminen on parempi vaihtoehto.

Rana antoi kuitenkin yhteystiedot toiseen tanssikouluun, joka sijaitsee paljon lähempänä tulevaa asuinpaikkaani. Hän kertoi, että tähän toiseen kouluun oppilaat valitaan aika tiukan seulan kautta, mutta lupasi suositella minua. Ilmeisesti hän siis tuntee opettajan hyvin. Todella ystävällinen tuo Rana! Häntä tuntui kiinnostavan todella paljon vaganova -metodi, jota nykyisessä koulussani opetetaan. Toivottavasti hän ei kuitenkaan saanut käsitystä, että täältä olisi tulossa mikään superballeriina (vaan päinvastoin). No ehkä vaihtarilla on lupa sekoilla myös balettitunneilla ;). Mutta eipä auta kuin laittaa uusi yhteydenotto uuteen kouluun ja katsoa jos tärppäisi. Harmi, että tanssikoululla ei ole kotisivua, sillä sen avulla saisi muodostettua edes jonkinlaisen ensivaikutelman.

Kuva weheartit

Dancer problems

2011-11-26T01:32:00.001+02:00

Hei, onko tanssijan elämä oikeastikin näin ongelmallista? ;)

Kuvat weheartit

Wannabe ballerinas - kenestä vain balleriina

2011-11-24T14:47:00.000+02:00

Kuva täältä

Katsoin mielenkiintoisen videon Helsinkiläisestä Wannabe ballerinas -nimisestä esiintyvästä aikuisbalettiryhmästä. Wannabe ballerinas esittää balettia siis omilla ehdoillaan ja tarkoituksena heillä on lähinnä pitää hauskaa. Osat jäsenistä ovat tanssineet jo pitempään, mutta toiset ovat aloittaneet baletin vasta porukkaan mukaan lähdettyään. Kyseisellä ryhmällä on ollut myös paljon kysyntää ja keikkakalenterikin on jäsenten mukaan täyttynyt mukavasti. Hauskaa, että myös matalankynnyksen baletille löytyy tilausta sekä oma katsojakuntansa. Itsekin kävisin mielelläni ryhmän esityksen joskus katsomassa. Haastattelu löytyy Yle Areenasta.

Ryhmän kotisivut löytyvät täältä.

Jalkaongelmia

2011-11-23T12:58:00.000+02:00

Viime yönä näin kamalan unen liittyen balettiin. Siinä varpaani olivat vääntyneet aivan mutkalle sekä jalkani olivat täynnä vaivasenluita, rakkoja ja muita patteja. Ja tietenkin nämä jalkaongelmat johtuivat baletista sekä kärkitossuilla tanssimisesta. Muistan kuinka jalkojani särki unessa, mutta silti halusin vain jatkaa tanssimista kärjillä. Ystäväni kauhistelivat jalkojeni hirvittävää ulkomuotoa ja sanoivat, että nyt kärkitossuilla tanssiminen saisi loppua siihen pisteeseen. En kuitenkaan suostunut siihen vaan urhoollisesti nappasin tossut kainaloon ja lähdin balettitunnille. Aika huvittava uni näin jälkikäteen ajateltuna. Silloin se tuntui kuitenkin todelliselta painajaiselta!

Uni jäi kuitenkin mietityttämään, koska olen aina ollut tarkka jaloistani. Siis en ole koskaan halunnut käytää huonoja kenkiä, jotka painavat tai ovat muuten huonot jalalle. Aloinkin pohtimaan, miten kärkitossut vaikuttavat jalkojen hyvinvointiin. Vaikuttaa, että vaivasenluut olisivat yleinen ongelma tanssijoiden keskuudessa. Eksyin tanssifysioterapian sivuille, josta löytyi mielenkiintoista tietoa aiheesta. Vaivasenluut eivät sivuston mukaan kehity kärkitossujen käytöstä, vaan vaivaa aiheuttaisivat esimerkiksi virheellinen tekniikka kuten pakotettu aukikierto. Myös tiukka akilesjänne saattaa olla osasyynä. Vaivasenluuhan kehittyy siis siten, että isovarpas kääntyy jalan muiden varpaiden suuntaan ja käännöksen kohdalle alkaa muodostua kyhmy, joka on usein kipeä.

Kauhukseni huomasin, että isovarpaani on alkanut kääntyymään aika pahastikin muiden varpaiden suuntaan. Apua! Löysin kuitenkin mahdollisen ratkaisun ongelmaan, sillä tanssikaupoissa myydään space maker -nimellä kutsuttuja silikonista/geelistä valmistettuja varpaiden väleihin sijoitettavia erottajia tai ns. tilantekijöitä. Space makerit lupaavat ennaltaehkäistä vaivasenluiden syntymistä. En tiedä toimivatko ne, mutta eipä tuon käytöstä varmasti mitään haittaakaan luulisi olevan. Muistan aiemmin nähneeni Yliopiston apteekissa myytävän vastaavaa tuotetta. Ehkäpä käyn yhen paketin itselleni hakemassa, niin pääsen eroon painajaisistani ;).

Aiheuttaako tanssi tai kärkitossut teille jalkaongelmia? Kuinka hoidatte tai ennaltaehkäisette niitä?

Kuva weheartit

Get inspired!

2011-11-19T19:57:00.000+02:00

Kuvat google ja weheartit

Minne tie vie..

2011-11-17T16:33:00.003+02:00

Rana's school of ballet tulee olemaan uusi balettikouluni ensi lukukauden ajan. Uskokaa tai älkää, mutta koulu sijaitsee Belfastissa Pohjois-Irlannissa. Siellä tulen oleskelemaan vaihto-oppilaana tammikuusta kesäkuun alkuun. Koulu vaikuttaa hyvältä ja opettaja ainakin nettisivujen perusteella osaavalta. Koulu edustaa RAD (Royal Academy of Dance) -koulukuntaa. Mielenkiinnolla odotan, kuinka opetus mahdollisesti eroaa nykyisestäni.

Opettajaan eli tähän Ranaan olen ollut hieman yhteydessä ja hän kyseli aiempia tanssitaustojani. Sain ehdotuksen, että kokeilisin tasoja 4,5 ja 6 sekä lisäksi kahta kärkitossutuntia. En tiedä, kuinka tasot eroavat meidän opetussuunnitelmamme tasoista, mutta se selviää varmasti sitten, kun ensimmäisillä tunneilla käy kokeilemassa. Mitään tarkkaa lukujärjestystä en vielä ole saanut, mutta opettaja ehdotti tunteja maanantaina, keskiviikkona, torstaina sekä lauantaina. En tiedä aionko ihan noin monena päivänä tanssitunneille mennä, sillä vaihdossa on varmasti paljon muutakin koettavaa sekä englanniksi opiskelu saattaa olla myös aika aikaa vievää.

Muuta kerrottavaa ja tietoa uudesta tanssikoulustani minulla ei vielä ole kuin se, että Rana mainitsi pukukoodin olevan ehdottoman tiukka. Käytännössä se tarkoittaa vaaleanpunaisia sukkiksia sekä RAD -koulujen yleisesti käyttämää balettipukua. Sen väristä en ole vielä varma. Sain ohjeistuksen myös karakterihameen sekä -kenkien hankkimiseen eli ilmeisesti niillekin tunneille olisi mahdollisuus osallistua. Se onkin aivan uusi laji minulle.

Blogini saa siis hieman erilaisen suunnan ensi lukukaudeksi, mutta toivottavasti se on vain hyvä asia. Tarkoituksena on siis kirjoitella uusista tanssikuvioistani, jotka toivottavasti kiinnostavat teitä. Itseäni ainakin lohduttaa se, että vaikka muut asiat saattavat muuttua paljonkin, tanssi on ja pysyy elämässäni. Baletti on koulukunnista ja tyyleistä huolimatta niin universaalia, että uskon tunneilla pärjääväni kielitaitoni vajavuudesta huolimatta. Jazz ja nykytanssi taitavat jäädä tauolle, mutta niistä en ole huolissani. Tämän hetkinen jazz -ryhmäni on minulle liian helppo, joten kykenen helposti jatkamaan samassa ryhmässä ensi vuonna. En tiedä kuinka nykytanssin kanssa käy, mutta se selviää sitten.

Olen todella täpinässä aiheesta ja vatsassa tuntuu olevan sata perhosta. Täältä tullaan Belfast!

Kuva weheartit

Ballet audition

2011-11-16T00:39:00.005+02:00

"Dancing with the feet is one thing, but the dancing with the heart is another."

- author unknown

Tässä videossa on aika hauska idea. Ei toimisi ehkä ihan oikeassa elämässä. Vai mitä luulette? ;)

Uutta haastetta peliin..

2011-11-14T11:39:00.001+02:00

Helpoltahan se tässä näyttää..

Baletti on kyllä loputon suo siinä mielessä, että se tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita. Ne eivät lopu varmasti koskaan! Nyt spagaatini ovat suunnilleen siinä mallissa, että opettajakaan ei enää revi hiuksiaan päästään nähdessään, kun niitä teen/yritän tehdä. Vähän aikaa sitten ope käski näyttäämään kuinka spagaatiin taivun (vielä ihan pikkuisen jää vajaaksi..) ja kehaisi, että ihan hyvin menee. Sitä riemua ei kuitenkaan kauan kestänyt, kun alkoikin jo kauhistelu siitä, että en saa spagaatia sivusuunnassa. En lähimainkaan! Eipä auta kuin alkaa venyttelemään.. Onko teillä mitään kivoja vinkkejä, kuinka kannattaisi venytellä saadakseen sivuspagaatin? Luonnostani en ole sitä ihan kaikista parhaiten venyvää tyyppiä, mutta venyttelemällä saa kyllä ihmeitä aikaan minunkin kohdallani. Töitä se vain teettää.

Mitenkäs teidän kohdallanne on? Saatteko spagaatin joka suuntaan?

Kuva weheartit

Baletti ja ulkonäköpaineet

2011-11-04T13:10:00.003+02:00

Balettiin hyvin vahvasti liitetään mielikuvat ulkonäköpaineista sekä täydellisyyden ja laihuuden liiallisesta tavoittelusta. Varsinkin henkilöt, jotka itse eivät balettia tanssi, tuntuvat olevan näihin mielikuviin todella jumiutuneita. Lisäksi paljon puhuttu Black Swan -elokuva ei ei millään tavalla vähentänyt näitä stereotypisia ajatuksia vaan päinvastoin lisäsi niitä edelleen. Onhan se aivan totta, että tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia velvotetaan henkilöiltä, jotka tähtäävät ammattitanssijiksi. Mutta entäs baletin harrastelijat? Vertaillaanko tavallisissa treeneissä sitä kuka sopii balleriinamuottiin ja kuka ei?
   Minulla itselläni ei ole useita näkökulmia tarjottavana aiheeseen. Päätin kuitenkin silti kirjoittaa tästä, sillä ymmärrän sen, että baletin vaativassa ja kilpailun värittämässä maailmassa ulkonäköpaineita varmasti koetaan. Toinen syy, miksi aiheeseen tartuin oli se, että eräs tanssikaverini avautui siitä, kuinka hän kokee ajoittain ahdistavaksi pukeutua myötäileviin balettivaatteisiin ja tanssia salissa, jossa ollaan jatkuvasti peilien sekä toinen toistaan sirompien balettikavereiden ympäröimänä. Kaverini on erittäin lahjakas tanssija, joten on ikävää, että hän huolehtii kyseistä asiaa. Itse ajattelen jutun siltä kantilta, että pysyn kyllä kunnossa, koska treenaan. En stressaa asiasta siis sen enempää. Toisaalta on pakko myöntää, että joskus olen tunnilla salaa peilistä katsellut ja harmitellut sitä, kuinka itselle ei ole siunaantunut niitä vieruskaverin täydellisiä sääriä. Mutta sillä mennään, mitä on! Kuulen usein kavereiltani kommenttia, että hyvähän minun on harrastaa balettia, kun olen niin hoikka. Hauskaa, että nämä kommentoijat eivät ymmärräsi sitä, että hoikkuudella saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että treenaan tanssia yhdeksän kertaa viikossa..
Aikuisbaletin tavoittaman suuren suosion myötä baletista on alkanut tulla harrastus, jota voi harrastaa kaikki iästä ja kaikesta muustakin huolimatta. Silti ihmeen usein kuulee kysymyksiä siitä, voiko tunneille tulla, kun on tämän kokoinen tai näköinenkin. Kyllä voi! Kyllähän ihmiset käyvät esimerkiksi zumbaamassakin ilman, että he miettivät reisiensä paksuutta. Vaikka vielä enemmän rentoa asennetta saisi löytyä aikuisbaletin kanssa on pakko kiitellä sitä, miten laji on aikuisbaletti-innostuksen myötä muuttunut paljon tutummaksi ja kaikkien tavoiteltavissa olevaksi asiaksi. Voi melkein jo sanoa, että baletista on muotoutumassa uusi trendi. Mielestäni tämä on aivan hyvä asia, kunhan se ei laske klassisen baletin tasoa. Tarkoitan tällä sitä, että baletti alkaisi muuttua yhä enemmän jumpaksi, jota satutaan vain nimittämään baletiksi, koska siellä hypähdellään ja sipsutellaan hieman varpailla (menee jo hieman ohi aiheen ajatukset;).
   Toinen pinttynyt pelko tuntuu olevan se, että vanhemmat pohtivat uskaltavatko viedä lapsensa balettitunneille, koska pelkäävät kehonkuvan vääristyvän ja liiallisen kilpailun olevan vahingoittavaa lapselle. Näissä tilanteissa pallo on oikeastaan opettajalla nimittäin se millaisen ilmapiirin hän tunnille luo on hyvin keskeistä. Omilta lapsuuden tunneiltani muistan ainakin sen, kuinka opettaja vertaili suorituksiamme jatkuvasti keskenään. Hän myös moitti usein osaamattomuuttamme. En muista miltä nuo tilanteet silloin tuntuivat, mutta äitini on kertonut, että joskus en olisi tunnille halunnut lähteä juuri tuon vertailun ja kilpailun takia.
   Nykyinen opettajani vertailee ja antaa kriittistä palautetta ainakin tuplasti enemmän kuin lapsuuden opettajani, mutta enää en koe sitä mitenkään inhottavaksi vaan ainoastaan tarpeelliseksi. Opettaja tekee sen nimittäin niin reilulla tavalla, että se ei yhtään harmita. Jos nilkkani ei ole maksimaalisessa ojennuksessa, on opettajallani täysi oikeus (ja oikeastaan velvollisuuskin) pauhata minulle siitä, kuinka huolimaton olen, koska hän on usein joutunut asiasta minulle huomauttamaan. Kirpeistä kommenteistaan huolimatta opettajani ei missään nimessä luo kilpailevaa ilmapiiriä. Jos kilpailua ilmassa tuntuu olevan, se on täysin meidän oppilaiden luomaa. En tiedä, kuinka nuoremmat oppilaat kykenevät ottamaan kriittistä palautetta vastaan ja kuinka paljon he vertailevat itseään toisiinsa. Toisaalta balettioppilaat oppivat hyvinkin nuoresta sen, että kyseinen opetustyyli nyt vain kuuluu balettiin. Uskon myös, että lapset haluaisivat lopettaa balettitunneilla käymisen, jos se heistä kovin kauhealta tuntuisi.

Mitä mieltä olette aiheesta? Onko baletissa niin paljon ulkonäköpaineita ja kilpailua kuin väitetään? Esiintyykö niitä tunneillanne? Veisittekö oman lapsenne balettitunnille?

Kuvat weheartit

Treenieväitä

2011-10-30T00:58:00.001+03:00

Kuva täältä

Jos treenipäivät venyy pitkiksi, niin hyvät treenieväät ovat ihan pakolliset! Yllä olevat jutut olen itse kokenut parhaimmiksi ja helpoimmiksi mukaan otettaviksi eväiksi. Todella hedelmäpainotteista näyttää olevan. Erityisesti tuosta Nestlen smoothiesta (ensimmäinen kuva), olen tykännyt todella paljon. Jos et aiemmin kyseisiin tuotteeseen ole törmännyt, niin se saattaa johtua siitä, että sitä löytää vain vauvanruokahyllyltä. Kyseinen smoothie on nimittäin tarkoitettu pienille lapsille. Hyvin on ajanut asiansa myös treenieväänä ;).

Mitä sinä tykkäät ottaa evääksi treeneihin?

Luulot pois!

2011-10-27T17:19:00.000+03:00

Kävin eilen korvaustunnilla aikuisbaletin perus3 -tasolla. Perus 2 -tason tunti on tuntunut ihan sopivalta, joten ajattelin, että ei kolmonen nyt niin paljon vaikeampi voi olla. No, tunti alkoi ja vastaus iski aika pian päin naamaa. Tunti oli ainakin tuplasti vaikeampi. Olisihan sitä pitänyt hälytyskellojen soida jo siinä vaiheessa, kun viimevuotinen balettiopettajani asteli saliin - opettamisen sijasta treenaamaan. Muut olivat tehneet sarjoja jo viisi viikkoa ja ope ei keskittynyt selittämään niitä kovin syvällisesti. Tein minkä perässä pysyin, mutta aikamoista rämpimistähän se oli. Tähän asti kaikilla tunneilla, jossa en ole osannut jotakin, olen tuntenut lähinnä ärsytystä. Tällä tunnilla minua ei enää ärsyttänyt, vaan nauratti. Mahdoin näyttää aika hauskalta.
Mutta tulipahan käytyä ja todettua, että sinne tunnille minulla ei ole asiaa vielä vähään aikaan. Toisaalta olen ylpeä siitä, että piruettiosuus meni ihmeen hyvin ja eräs valssisarja vielä paremmin. Osasin sentään jotain, vaikka paljon muuta en sitten osannutkaan. Pieni salainen kipinä kuitenkin syttyi mennä tunnille kokeilemaan vielä ensi viikolla uusien sarjojen alkaessa, että kuinka hyvin ne nappaisin. Lähes yhtä kaaottinen tunne minulla oli nimittäin myös perus2 -tason tunnin jälkeen ja nyt taso tuntuu jo ihan omalta. Jännittävää oli se, että hallitsin suunnilleen kaikki tunnilla vaadittavat tekniset asiat yhtä hyppyä lukuun ottamatta, mutta sarjat olivat niin nopeita, että en vain pysynyt kärryillä. Mitäs sanotte, olisikohan minulla mitään mahdollisuutta pärjätä tällä tunnilla? Ehkäpä ei..
Eräs tyyppi pukkarissa sanoi, että tämä on sellainen luulot-pois -tunti. Allekirjoitan kuvauksen! Sama tyyppi myös totesi, että tunnilla pärjää, kunhan ei ota treenausta liian vakavasti. Siis, että osaa vähän naureskella ja antaa anteeksi itselleen, jos ei ihan täydellisesti kykene tekemään jokaista liikettä. Pohdin tunnin jälkeen sitä, kuinka paljon vaadinkaan itseltä baletissa. Olenhan aloittanut baletin uudelleen alkeista vasta viime jouluna, joten minun ei tarvitsisi pärjätä näin vaikealla tunnilla vielä vuosiin. En siis ymmärrä, miksi pyrin koko ajan korkeamman tasoisille tunneille, kun voisin vain pidättäytyä omalla tasollani ja nauttia tanssimisesta sopivan haasteellisessa opetuksessa. Täytyisi ehkä vähän hiljentää tahtia. Mahdollista on, että tämä haluni päästä mahdollisimman haastaviin ryhmiin, johtuu kunnianhimosta tai sitten halusta kuroa kiinni menetettyjä tanssivuosiani.
Tunnin päätteksi käväisin juttelemassa opettajan kanssa ja kerroin hänelle, että tunti oli paljon vaikeampi kuin perus 2- tason aikuisbaletti (jota pitää eri opettaja). Opettaja myönteli ja kertoi tämän johtuvan siitä, että kyseisellä tasolla on käynyt samat henkilöt useita vuosia. Tasokuvaus ei siis pidä enää paikkaansa, vaan opettaja suunnittelee sarjat tunnilla olijoiden tason mukaan. Lopuksi opettaja sanoi, että voisin tulla korvaamaan kyseiselle tunnille muulloinkin.. En voi uskoa, että hän oli tosissaan. Tai sitten hän kaipaa muinakin keskiviikkoiltoina hieman lisää komiikkaa tunneillensa ;).
Kaiken kaikkiaan olen iloinen, että tunnilla kävin. Ensinnäkin tunti teki sen, minkä lupasi, eli palautti kivasti takaisin maanpinnalle. Lisäkis sain jollain tapaa taas kerran lisää perspektiiviä siihen, kuinka paljon baletissa riittääkään opiskeltavaa, ja miten kaikkea ei tässä lajissa voi saada ja oppia vain sormia napsauttamalla. Täytyy olla kärsivällinen ja treenata huolella asia kerrallaan.

Halusin vain jakaa kokemuksen teidän kanssanne, sillä itsessäni se aiheutti ainakin hilpeyttä. Saatteko päähänne kuvan tanssijasta, joka tekee liikket aina vähintäänkin yhden askeleen muita jäljessä (koska katsoo kaiken muilta) ja piruetteja tehdessä pyörähtää juuri väärään suuntaan kuin muut.. Juuri siltä minä eilen näytin!

Olettekos te koskaan päätyneet tunnille, joka on ollut aivan liian vaikea tasoonne nähden?

Kuva weheartit

Lattiatanko

2011-10-26T17:56:00.000+03:00

Onkos lattiatanko (floor barre) teille tuttu juttu? Lattiatangolla tarkoitetaan siis lattiatasossa tehtäviä baletinomaisia harjoituksia ja sen tarkoituksena on esimerkiksi vahvistaa, venyttää ja lisätä nivelten liikkuvuutta. Liikkeet tulevat sulavimmiksi ja metodin avulla saa hiottua erityisesti jalkatekniikkaa. Lattiatankoa on kehuttu myös hyväksi avuksi kuntoutukseen loukkaantumisen jälkeen. Olettekos koskaan kokeilleet? Olen ymmärtänyt, että jotkut tanssikoulut tarjoavat ihan erikseen omia lattiatankotunteja.

Meidän tanssikoulussamme kyseisiä tunteja ei ole tarjolla, mutta yksi baletinopettajistani on todella innostunut aiheesta ja onkin käynyt erilaisia kursseja siihen liittyen. Hän teettää meille ajoittain erilaisia lattiatankoharjoituksia ihan perustunnin aikana. Saatamme tehdä esimerkiksi grand batmanit ja developet lattiatasossa. En tiedä miksi, mutta alussa vihasin lattiatankoa yli kaiken. Oli jotenkin ärsyttävää heitellä jalkaa kattoa kohti selällä maaten. Sitten hiljalleen aloin ymmärtämään, kuinka hyödyllinen metodi oikeasti on. Esimerkiksi developen liikeradat oppii todella selvästi, kun niitä tehdään lattiatasolla. Eikä nivelten vahvistuminen, venyminen sekä liikkuvuuden lisääntyminen ole ihan pahoja juttuja nekään ;). En vieläkään erityisesti pidä lattiatangosta, mutta nyt kun olen ymmärtänyt sen hyödyllisyyden, osaan suhtautua siihen paremmin.

Alussa on pari videota aiheesta, joista ensimmäisessä selitetään todella hyvin, mistä lattiatangossa on kyse. Toinen video on käytännönläheisempi ja kuvattu tunnilta, jossa metodi on käytössä.

Olettekos te kokeilleet/olleet lattiatankotunneilla? Mitäs pidätte?

Varpailla maailmalle

2011-10-25T10:38:00.000+03:00

Kuva täältä

Pidän kovasti lukemisesta ja lueskelenkin sen verran, minkä koulutöiltäni ehdin. Käväisin kirjastossa lauantaina ja kunnon balettifriikkinä etsin tietenkin jotain lukemista aiheeseen liittyen. Ihmeen monta kirjaa hakusanalla löytyikin, mutta harva niistä oli paikalla. Ihmeen houkuttelevilta vaikuttivat myös lasten balettikirjat (esim. Anne -sarja, jota pienenä tuli lueskeltua enemmänkin). Harmittelimme myös siskoni kanssa, kun Barbie pähkinänsärkijä -elokuva oli lainassa ;). Löysin kuitenkin Taina Elgin muistelmat "Varpailla maailmalle". Kirja kertoo siis suomalaisballeriinan tiestä kansainväliselle uralle. Alkuosaa olen ehtinyt lukemaan ja se on ihan leppoista lueskeltavaa. Olen ehtinyt jo kohtaan, jossa Taina Elg aloittaa balettiopintonsa. Enempää en paljastakaan :). Varmasti on lukemisen arvoinen kirja! Olettekos te lukeneet tai kuulleet juttuja tästä kirjasta?

Kirjoittelen tähän vielä vähän tanssikuulumisia. Viime viikolla oli tosiaan syysloma ja tanssitunteja ei ollut. En tiedä miksi, mutta minulle loma koulusta tuntuu tarkoittavan lomaa myös venyttelystä. Näin kävi kesälomallakin. Ehkä se johtuu arkirutiinin katoamisesta tai sitten jostain ihan muusta. En tiedä! Tanssiviikkoni ei pääse alkamaan vielä tänään, koska joudun jäämään pois kahdelta balettitunnilta, jotka molemmat ovat kärkitossutuntejani. Väliin jää myös nykäri. Ajattelin kuitenkin pakata nykärikamat laukkuun ja jos millään vain ehdin, niin juoksen tunnille vaikka olisinkin myöhässä. En nimittäin ole käynyt nykärissä kahteen kertaan ja lomaviikkokin on ollut vielä välissä. Toivottavasti tänään siis ehtisin sinne. No, mutta jos tänään en tanssimaan pääse, niin onneksi huomenna on balettitunti myös. Sitä en aio jättää väliin, vaikka mikä olisi!

Kuinkas teillä käy lomilla venyttelyn ja muun treenauksen suhteen? Innostutteko treenaaman entistä enemmän vai unohtuuko se taka-alalle?

Terveisiä Latviasta!

2011-10-23T00:43:00.001+03:00

Riian baletin Joutsenlampi. Kuva täältä

Tuli tehtyä pieni syksyretki Latviaan. En ollut kyseisessä maassa aiemmin käynyt, joten oli ihan kiinnostavaa lähteä matkaan. En ehtinyt oikein perehtymään maahaan tai kaupunkiin sen enempää, vaan ajattelin lähinnä, että tutkisin turistioppaita sitten paikan päällä. Kun viimein saavuimme perille, oli erittäin positiivinen yllätys nähdä hotellin ikkunasta kansallisooppera! Kipaisin täpinässä lippumyymälään, joka sijaitsi oopperan yhteydessä. Jouduin kuitenkin pettymään, sillä juuri niinä päivinä joina Riikassa viivyin, ei ollut tarjolla muuta kuin oopperoita. Edellisenä iltana olisi ollut Joutsenlampi ja lähtöpäiväni taas Giselle. Kumpaakaan en siis ehtinyt näkemään. Kävimme lopulta katsomassa Sevillan parturin. Ihan hieno kokemus sekin oli, vaikka vähän harmittikin edelleen se, että balettiin en päässyt. Liputkin olivat niin halvat!
Muuta balettin liittyvää matkalla oli yksi tanssikauppa, jossa käväisin. Hintataso oli noin puolet halvempi kuin Suomessa. Ostin yhdet mustat säärystimet sekä Grishkon pehmeät tossu (jotka harmillisesti osoittautuivatkin liian pieniksi!). Tossut maksoivat muistaakseni seitsemän latia eli noin reilun yhdeksän euroa. Pääsin myös kokeilemaan Grishkojen lisäksi muitakin Venäjällä tehtyjä kärkitossuja. En muista enää merkkien nimiä, sillä ne olivat aivan vieraita. Harmillista, että en löytänyt jalalleni sopivia malleja kärkkäreistä, sillä ne olisivat maksaneet vain noin 20e. Nuo Grishkot tuntuivat muuten paljon paremmilta jalassa kuin omat Blochin tossuni. Pääsin niillä heti paljon paremmin kärjen päälle. Mistähän se johtuu? Pitäisi Suomessakin käydä, jossain liikkeessä, jossa olisi mahdollisuus sovitella Grishkoja. Harmi vain, että ne ovat täällä yli puolet kalliimpia kuin esimerkiksi Latviassa. Te, jotka kyseistä tossumerkkiä käytätte, mitäs olette siitä pitäneet?

Toinenkin tanssikauppa olisi kävelymatkan päästä hotelliltame löytynyt, mutta siellä en ehtinyt kuitenkaan käymään. Laitan tähän molempien kauppojen nimet osoitteet siltä varalta, että joskus siellä päin maailmaa liikutte ja haluatte mennä käväisemään.

Jiss Baletam
Stabu 31

Aplis
Eksporta 6

Tässä vielä linkki Hesarin artikkeliin, jossa ylistetään Latvian balettia sekä erityisesti loistatason Joutsenlampea. Harmi, että jäi näkemättä!

Se tunne, kun...

2011-10-12T23:54:00.002+03:00

Tänään balettitunnilla tavoitin pitkästä aikaa sen tunteen, jonka saavuttaa vain ja ainoastaan tanssimalla. En millään osaa kuvailla sitä, mutta siinä jollain tapaa yhdistyy musiikki, liike ja ilmaisu. Tulee ihan kylmiäväreitä, kun saa antaa itsestään aivan kaiken. Liike vain jollain tapaa pulppuaa sisältä ja alkaa viedä mukanaan. Silloin unohtaa kontrollin sekä askelten ja tahtien laskemisen. Antautuu vain ihan kokonaan tanssille. Koko matkan tunnilta kotiin hymyilin suupielet korvissa ja vieläkin hymyilyttää sisäisesti. Te, jotka tanssitte, tunnistitte varmasti tunteen, jota yritin kuvailla. Osaisitteko kuvata sen paremmin sanoiksi?

Balettitunti meni muutenkin hyvin ja opettaja kertoi minulle kivan uutisen. Pääsen nimittäin pois lauantaina käymälläni alemman tason "tekniikan-varmistustelu -tunnilta" ja sain luvan siirtyä oman tasoni tunnille. Aivan mahtavaa! Tänään sanoin myös hyvästit tangolle kärkitreeneissä ja pärjäsin keskilattialla ihmeen hyvin. Teimme jopa pique piruetteja kärjillä. En olisi ikinä uskonut pystyväni siihen, mutta siitäkin selvittiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Kuva weheartit

Yhdet villahousut, kiitos!

2011-10-11T10:46:00.000+03:00

Arvatkaapas, mistä huomaa, että syksy on ehtinyt jo aika pitkälle? Siitä ainakin, että lehdet tippuvat maahan ja sää on erityisen kirpsakka, mutta myös siitä, että tanssisalit täyttyvät villahousuihin pukeutuneista balleriinoista. Ihan totta! Vielä viime vuonna naureskelin kavereilleni, kun he intoilivat siitä, millaiset villahousut tai -haalarit he haluaisivat balettitunneille. Tanssikoulullamme villahaalarit ovat muodostuneet oikeaksi trendiksi ja kun tässä parin kuukauden aikana on katsellut mitä erilaisempien villahousujen kirjoa vähintään viisi tuntia viikossa, on pakko myöntää, että myös minä olen alkanut salaa innostumaan villapöksyistä. Trendikkyyden lisäksi ne ovat varmasti ihanan lämmittävät, mutta toisaalta hyvin olen tähänkin asti pitkillä säärystimillä pärjäillyt. No innostuin kuitenkin hieman selailemaan tanssikauppojen tarjontaa ja törmäsin alla olevaan Blochin malliin. Nuo kyllä kelpaisivat minulle ;).

Kuva täältä

Oletteko samaa mieltä, että baletin treenivaatteet ovat jotenkin todella innostavia? Baletti itsessäänhän ei ole laji, jossa varusteilla pelailtaisiin, sillä tanssiahan voi ilman mitään erityisiä varusteita. Olen kuitenkin huomannut, että suurelle osalle tanssikavereistani (ja myös itselleni) treenivaatteet ja muut varusteet ovat yksi suuri osa lajin viehätysvoimasta. Pukuhuonekeskustelumme koostuvat hyvinkin usein siitä, kenellä on hienoin puku, ihanin harjoitushame tai parhaimman näköiset villashortsit. Eikä siinä mitään pahaa ole. Uskon, että tanssikoulumme tiukahko pukukoodi lisää vielä entisestään tätä varusteinnostusta, sillä baletinomaista pukeutumista oikein vaaditaan. Olen nimittäin kuullut, että joissakin tanssikouluissa balettitunneille ei uskalletattaisi pukeutua lajin omaisesti, vaikka haluaisikin. Esimerkiksi ystäväni kertoi, että hänen tanssikoulussansa saisi osakseen hyvinkin pitkiä katseita, jos menisi tunnille trikoissa ja pienessä hamosessa. Säärystimetkin ovat kuulemma jo diivailua, sillä muut tunnilla olijat pukeutuvat lähinnä verkkareihin. Itse ainakin myönnän, että pidän siitä, että balettitunnille saa pukeutua lajin omaisesti. Siis vetäistä vaikka sitten ne villahaalarit jalkaan, jos siltä tuntuu.

Millainen pukeutumiskulttuuri teidän tunneillanne on? Entä onko teille itsellenne tärkeää pukeutua treeneihin balettimaisiin vaatteisiin? Liittyykö balettiin "kilpavarustelua" ?
Niin ja onkos teillä jo villahousut talven tunneille? ;)

Pointepointe!

2011-10-07T12:08:00.001+03:00

Ajattelin vähän kirjoitella kolmisen viikkoa sitten aloittamasta kärkitreenistä. Olen viimeinkin saanut tossut ajettua suurin piirtein sisään. Pohjat ovat pehmenneet ihan kivasti ja tossut tuntuvat ihan hyviltä. Tai en ainakaan paremmasta tiedä, kun nämä ovat ensimmäiseni. Rakkoja ei ole tullut ollenkaan ja vaikka harjoittelimme aika kauan sarjaa keskilattialla, ei varpaissa tuntunut yhtään pahalta. Tossut ovat ehkä aivan pikkuisen liian leveät, mutta olen tukkinut lampaanvillaa tossut täyteen ja se tuntuukin auttavan ihan hyvin. Vasemman tossun pohja taipuu hieman sivuun edelleen, mutta senkin kanssa olen pärjännyt. Polvien suoristamista ihan suoriksi treenaan yhä, mutta parempaan suuntaan olen koko ajan menossa. Boksin yli pääseminen tuntuu vieläkin aika haasteelliselta. Miksi kärjillä treenaamisen pitää olla niin vaikeaa?
Tällä hetkellä harjoittelen tiistain molemmilla tunneille kärjillä eli perus5- tunnilla noin 20-30min sekä perus3 -tunnilla noin 15 minuuttia. Perus kolmosen treenaus on ihan alkeista lähtevää. Siis noustaan releveehen plien kanssa ja ilman. Ja lähinnä se on sellaista tossujen pehmittelyä. Perus vitosella treeni onkin jo vähän kovempaa ja teenkin suurimman osan jutuista vielä tangolla. Adagion teimme myös kärkitossuilla ja se oli aivan ihana! Ope oli valinnut todella kauniin musiikin ja kaiken lisäksi sarjassa oli vapaat laskut.
Noiden tiistain tuntien lisäksi harjoittelen keskiviikkoisin kärkitossuilla joka toinen viikko 30 minuuttia. Muut ovat harjoitelleet kärjillä noin vuoden, joten tälläkin tunnilla harjoitellaan jo vähän vauhdikkaammin. Ihmeen hyvin olen pysynyt perässä, vaikka tunnin jälkeen nilkat ovatkin todella väsyneet.
Kärkitossuilla harjoitteleminen on ehtinyt muuttunua jo aika arkipäiväiseksi asiaksi. Pointetunnit eivät olekaan enää ihan NIIN ihmeellisiä kuin alussa ne olivat;). Olisi mukavaa päästä harjoittelemaan kärjillä enemmänkin ja itse asiassa minulla olisikin tähän tilaisuus periaatteessa tarjolla. Lauantaisin käyn alemman tason tunneilla kuin yleensä, treenaamassa perustekniikkaa perusteellisemmin, koska esimerkiksi perus5 -tunnilla ei piruetteja enää harjoitella, vaan niitä vain tehdään. Olen kokenutkin nämä "tekniikan-varmistelu-tunnit" erittäin hyödyllisiksi, MUTTA samaan aikaan näiden tuntien kanssa on oman tasoni tunti, jossa kaikki tanssikaverini käyvät. Tämä tunti on myös pääsääntöinen kärkitossutuntimme eli kärjillä treenattaisiin juuri tällä tunnilla pisimmän ajan. Joka lauantai joudun purra hammasta, että saan itseni raahattua eri saliin ja tunnille kuin kaverini menevät. Toisaalta tiedän, että tämä järjestely on vain omaksi parhaakseni, mutta ymmärrätte varmaan, että ärsyttää! :D Mutta toisaalta ,mitäpä järkeä sitä olisi kärjillä treenata, jos perusteetkaan eivät olisi kunnolla hallussa. Kumman te näkisitte paremmaksi vaihtoehdoksi? Siis varmistella tekniikkaa hieman helpomman tason tunnilla vai mennä vain oman tason tunnille?

Tänään olisi jazz- ja balettitunti tiedossa. Jazzissa teemme aivan ihanaa lyyristä sarjaa Evanescencen lauluun My immortal. Sarjassa ihaninta on se, että liikkeet ovat todella hitaita ja niissä korostuu erityisesti liikkeen venyvuus, kasvattiminen sekä jatkuvuus. Balettitunnista sanon vain sen verran, että toivottavasti grand jeteni sujuvat edes hiukan paremmin kuin viime viikolla..

A Ballet dancer best friend are her ballet shoes

2011-10-05T17:38:00.000+03:00

Kuvat google ja weheartit

"Älä ajattele, vaan tanssi!"

2011-10-01T01:17:00.003+03:00

Koko viikon tanssitunnit ovat tuntuneet vähän nihkeiltä ja sarjat menneet joko todella huonosti tai vähän sinne päin. En tiedä, mistä tämä johtuu. Yleensä nimittäin unohdan kaiken muun tanssiessani ja pystyn keskittymään sarjoihin todella tehokkaasti, vaikka stressiä olisikin paljon. Tällä viikolla keskittyminen on ollut lähes mahdotonta. Keskiviikon tunnilla teki mieli heittää pyyhe (tai oikeastaan tossut) kehään ja lähteä ovet paukkuen kesken tunnin pois. Mikään ei vain onnistunut! Sain baletissa itseni kiinni myös siitä, että en ollut kuunnellut ainuttakaan sanaa silloin, kun opettaja oli selittänyt seuraavan sarjan. Olin vain ajatellut ihan kaikkea muuta ja pohtinut esimerkiksi sitä, miten mokasin edellisen sarjan totaalisesti ja kuinka seuraava sarja olisi vieläkin vaikeampi. Kun musiikki sitten alkoi soimaan havahduin mietteistäni, eikä minulla ollut pienintäkään havaintoa siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Yritin sitten kehnolla menestyksellä luntata muilta ja sainkin moitteita huolimattomuudesta.
Opettaja taisi muutenkin huomata, että keskittymiskykyni oli täysin minimaalista ja hän kommentoi (tapansa mukaan) lähes jokaista asiaa, mitä tunnilla tein. Tähän asti olen kokenut opettajan kommentit aina pelkästään rakentavaksi kritiikiksi ja sitä se oli tänäänkin, mutta en vain osannut ottaa sitä millään vastaan. Välillä pidättelin melkein itkua, kun opettaja neljättä kertaa kommentoi samasta asiasta (en saanut selkääni pysymään oikeassa asennossa, kun oli tarkoitus tehdä grand jete). En onnistunut millään, vaikka kuinka yritin ja olin todella turhautunut!
Tällä viikolla, kun muutenkin on mennyt vähän heikomin, nousi pintaan myös jo pitemmän aikaa vaivannut "ongelma". Minä nimittäin ajattelen aivan liikaa. Nykäriopettaja sanoikin kerran minulle, että: "Älä ajattele, vaan tanssi!". Helpommin sanottu kuin tehty. Tanssiessani nimittäin ajattelen aivan liikaa sitä, että teen kaiken varmasti juuri oikeille laskuille ja teknisesti niin kuin opettaja on määrännyt. Se rajoittaa tanssiani aivan valtavasti ja tekee siitä konemaista, mutta en voi sille mitään. Tiedän tämän johtuvan aina sisälläni asuneesta pienestä perfektionistista ja ehkä jollain tapaa pelkään myös epäonnistuvani. Toivon, että se ei kuitenkaan tekisi tanssimisestani suorittamista niin, että tanssimisen ilo katoaisi ja miettisin vain, kuinka hyvä tai huono olen ja mitä muut oppilaat ja opettaja ajattelevat suorituksestani. Tuntuu, että baletissa vaara tälle raiteelle suistumisesta on jotenkin erityisen suuri.
Tähän asti olen kokenut tanssin keinona paeta stressiä ja kaikkia asioita, jotka mieltä painavat. Ja niin asia on onneksi edelleen! Olisi kamalaa, jos tanssi muuttuisi itse stressin aiheuttajaksi. On vain muistettava, että tanssin, koska pidän siitä itse. En siis siksi, että opettaja olisi tyytyväinen suorituksiini.
Tulevaisuudessa tanssitunneilla aion siis olla ajattelematta liikaa, lopettaa turhan kontrolloinnin, laittaa stressin hetkeksi syrjään entiseen tapaani, sekä olla paljon itsevarmempi. Siis lyhyemmin sanottuna nauttia tanssimisesta yhä enemmän. Olen erittäin tyytyväinen voidessani sanoa, että tanssin paetakseni huoliani, sillä niin asia todella on. Ja toivottavasti on vielä pitkään tulevaisuudessakin.

Balettishoppailua

2011-09-30T15:17:00.004+03:00

Kietaisuneule Harmonie for Capezio

Puku Capezio, säärystimet Porselli, tossut Bloch

Alkuperäinen tarkoitus oli tilata Dancedirectista (www.dancedirect.com) yhdet uudet pehmeät tossut ja ehkä mahdollisesti myös säärystimet. Eksyin kuitenkin Porselli nimisen Englantilaisen tanssivaatteita myyvän verkkokaupan sivuille ja huomasin, että hinnat sekä postimaksut olivat edullisempia kuin Dancedirectissä. Niinpä päätin tehdä tilauksen sinne. Kankaisia Blochin tossuja oli tarjolla vain mallina Pump sekä Pro Elastic. Pump -mallia olen sovittanut joskus, mutta se ei oikein ollut mieleinen. Päätin siis kokeilla Pro Elasticia. Tossujen lisäksi tilasin uuden balettipuvun (16e), säärystimet (n. 2e) sekä kietaisuneuleen (n. 4e). Aiemmin käyttämäni Blochin tossumalli maksaa Suomessa noin 23e. Porsellista tilattuna tossut maksoivat vain n.11e. Kaikki Porsellin hinnat ovat suunnilleen puolet halvempia verrattuna Suomen tanssikauppojen hintoihin. Postimaksutkaan eivät olleet huimat (n.4-5e) sekä toimitus oli todella nopeaa! Tilasin tuotteet viikonloppuna ja paketti kiikutettiin kotiovelle asti jo torstaiaamuna. Ihme kyllä kaikki tilaamani kamppeet (jopa balettipuku!) olivat sopivia.
Tilaamani balettipuku oli siis Capezion bratek systeemillä varustettu musta peruspuku. Tuo bratek tarkoittaa siis sitä, että pukuun on ommeltu kiinni urheiluliivit ja siksi puku on erityisen tukeva. Ihan mielenkiinnosta tilasin tämän puvun ja se vaikuttaakin ihan hyvältä. Puku on kyllä todella kapeaa mallia (minulla on koko M) eli on hyvin paljon mahdollista, että tyyppi, jolta enemmän tuettavaa löytyisi, ei saisi tätä pukua edes mahtumaan päälleen. Eli sinänsä vähän hassua!
Tossut olivat myös hyvän oloiset. Malli on todella napakka (itselläni B -leveys) ja erityisesti kantapää istuu todella tiukasti. Varpaiden kohdalla on sitten ehkä vähän enemmän tilaa ja tossut vaikuttavatkin ihan hyviltä puolivarpailla ollessa. Tossuissa erikoista on se, että kuminauhat on neulottu jo valmiiksi kiinni eli ne ovat heti käyttövalmiit. Kiristysnauhaa ei ole, mutta sen tilalla on kuminauha, joka kiristää tossut aika todella napakaksi. Ainakin nyt kotona kävellessä ja tanssahdellessa tossut vaikuttivat todella hyviltä. Tänään pääsen testaamaan niitä vielä tuntikäytössäkin.
Säärystimet ja kietaisuneule olivat hetken mielijohteesta tilattuja juttuja. Neule on todella kiva päällä ja tulee varmasti olemaan kovassa käytössä. Säärystimet ovat aika hauskan väriset. Kuvassa ne näyttivät nimittäin paljon haaleammilta enkä olettanut niiden olevan noin kirkkaat. No eipä tuolla niin väliä. Ihan herttaisethan ne ovat.
Mutta eipä minun balettishoppailuni vielä tähän päättänyt! Tässä vielä uusimmat treenivaatetulokkaat alekorista. Eli SoDancan vihreä balettipuku sekä Intermezzon villaiset lämmittelyshortsit. Varsinkin shortseihin ihastuin täysin! Ne näyttävät kuvassa vähän hassuilta, mutta ovat päällä todella nätit.

Nyt pitäisi olla balettikamppeita pitkäksi aikaa eteenpäin.. Tai no, ainakin hetkeksi ;). Tarvitsisin (lue: haluaisin) ainakin vielä uuden harjoitushameen, sillä vanha hameeni on aivan kamala. Joka tanssitunnin shortsi-look on nimittäin alkanut jo vähän tympimään!

Niin ja huomasin tänään, että aiemmin blogissani ei ollut mahdollisuutta kommentoida postauksia anonyymina. Nyt siihenkin on mahdollisuus, eli kaikki vain kommentoimaan aiheesta ja aiheen vierestä, jos siltä tuntuu! :)

Iloista irlantilaista

2011-09-25T14:50:00.000+03:00

Kuva täältä

Kävin elämäni ensimmäisellä irlantilaisen tanssin tunnilla ja se oli huippu hauskaa! Muut tunnilla olijat hallitsivat jo perusaskeleet (päässäni kaikuu vieläkin point and back, point and back..) ja opettaja vetikin tunnin sarjoja aika vauhdilla. Hän ei esimerkiksi enää näyttänyt, kuinka askeleen kuuluu mennä, vaan hihkaisi vain jonkin liikkeen nimen ja pamautti musiikin soimaan. Itse katselin muilta ja pysyin ihmeen hyvin perässä. Luultavasti siksi, että käsillä ei tehty yhtään mitään, vaan ne roikkuivat vapaasti sivulla. Ei siis tullut koordinaatio-ongelmia, jotka minulla ovat lähes suurin ongelma tanssiessa, heh. Tunnin lopuksi tanssimme vielä sarjaa, jonka muut osasivat jo täysin. Olivat nimittäin ehtineet hioa sitä neljän viikon ajan. Minä sijoittauduin takariviin ja lunttasin taas muilta. Nappasin sarjan ihmeen hyvin ja opettaja kiittelikin siitä tunnin jälkeen. Jee! Vielä, kun oppisi termistönkin, niin juttu vähän helpottuisi.
Muuten ilmapiiri, opettaja ja tansikaverit olivat huippumukavia. Kaikki olivat jotenkin iloisia ja pitivät hauskaa. Siis nauttivat tanssimisesta! En koskaan aikaisemmin ole ollut tanssitunnilla, jossa oppilaat naureskelevat ja juttelevat keskenään, mutta silti myös työskentelevät motivoituneesti koko ajan. Tai oikeastaan en ole koskaan ollut tunnilla, jossa saisi nauraa tai puhua. Tunnilla ei myöskään ollut useilla balettitunneillani ilmenevää vertailua ja suorituspaineita, vaan kaikki tekivät vain parhaansa ja se tuntui riittävän. Tämä irkkutunti toi siis kaivattua vaihtelua. Suosittelen muillekin lämpimästi!

Eilisen kahden baletin (60min+75min) ja yhden irkkutunnin (60min) jälkeen lihakset sanoivat auts. Vietin tanssiopistolla yhteensä neljä tuntia ja olin todella väsynyt päästessäni viimein kotiin. Raahauduin vain suihkun kautta sohvalle makaamaan ja nostin jalat kattoa kohti. Tänään taitaa olla siis lepopäivän paikka.

Oletteko te koskaan kokeilleet, tanssineet tai olleet katsomassa irlantilaista tanssia? Mitäs pidätte?

Balettisynttärit!

2011-09-24T15:00:00.006+03:00

Nyt on ehtinyt kertyä tasan vuosi siitä, kun pitkänpitkän tauon jälkeen astelin uudelleen balettitunneille! Olin aivan valtavan innoissani. Baletti oli juuri sitä, mitä muistelinin sen olevan ja ihmeellisen paljon ala-aste aikaisilta balettitunneilta oli juttuja jäänyt mieleen. Esimerkiksi perusasennot,aukikierto, pliet ja tendut löytyivät ilman minkäänlaisia ongelmia. Ekan tunnin jälkeen paikat olivat kipeinä ja muistan kuinka esimerkiksi grand batmanit tuntuivat todella raskailta ja haastavilta. Nyt ne ovat melkeinpä lempijuttuni tankosarjoissa. Vuoden (tai siis oikeastaan kymmenen kuukauden, koska kesällä en tanssitunneilla käynyt..) aikana edistystä on ehtinyt tapahtua ihan kivasti. Jopa sen verran, että sen itsekin jo huomaa. Toivottavasti edistystä tulee tapahtumaan tulevaisuudessakin samalla tahdilla.
Olen aivan valtavan iloinen siitä, että aloitin tanssin taas uudelleen. Olen myös kiitollinen siitä, miten tanssikouluni opettajat jaksavat päivästä toiseen olla niin kärsivällisiä ja kannustavia. Heidän avullaan olen päässyt baletin maailmaan takaisin paremmin kuin olisin koskaan osannut kuvitella. Viime syksynä alkeistasolla sarjoja läpi rämpiessä olisin nauranat kuollakseni, jos joku olisi tullut kertomaan, että vuoden kuluttua tulen tanssimaan kärkitossuilla perus5-tunnilla! Enkä kyseisellä tunnille olisi koskaan päätynytkään ilman mahtavaa opettajaani, joka jaksaa panostaa jokaiseen oppilaaseen sadalla prosentilla.

Pohdin tuossa eilen illalla, kotiutuessani puoli kymmenen aikoihin viimeiseltä tanssitunnilta, että mihin ihmeeseen käytin kaiken vapaa-aikani silloin, kun en vielä tanssinut?! Enkä oikeastaan keksinyt vastausta kysymykseen.. Aika hauska juttu! Mutta nyt, kun hyvä balettivuosi on taas pitkästä aikaa takana, ei voi muuta kuin toivoa, että aluillaan oleva toinen vuosi olisi samanlainen. Tai jos vain on mahdollista, niin vieläkin parempi.

Kuinka vanhoja/nuoria teidän tanssiuranne ovat? :)

Kuvat google

Tossujen paikkailua osa 2

2011-09-23T15:19:00.000+03:00

Kuva täältä

Tein jo aimmin postauksen tossujen paikkaamisesta (löytyy täältä) ja silloin hoidin homman perinteisesti neulalla ja langalla. Kun tossuun taas pian ilmestyi uusi reikä, päätin kokeilla uutta tapaa eli paikkausta teippiä käyttäen. Marssin siis apteekkiin ja ostin yhden rullan kangasteippiä. Välihuomautuksena, että sama teippi on muuten toiminut hyvin myös yksittäisten varpaiden teippaamisessa kärkitossuja varten (opettaja käski kokeilemaan keskiviikkona). Koska tossussani oli jo iso reikä valmiina, teippasin ensin sisäpuolelta reiän umpeen ja sitten laitoin teippiä vielä ulkopuolellekin, niin että sain liimakohdan peitettyä. Oli ihan nopeaa ja kätevää! Käytössä huomasin kuitenkin, että teipistä irtosi liimaa inhottavasti sukkiksiin. Tämä konsti toimii siis parhaiten luultavasti silloin, jos ei käytä sukkiksia vaan esimerkiksi legginsejä.

Nyt pitäisi kyllä jo saada uudet tossut tilalle, sillä molemmat omistamani tossut ovat aivan kauheassa kunnossa. Niissä on nimittäin niin paljon isoja reikiä, että pitäisi koko tossu teipata, jos haluaisi saada niistä vielä käyttökelpoiset!

Kuinka kauan teidän tossunne kestävät käytössä? Paikkailetteko niitä jotenkin?

Kärkitossutunnit 1 ja 2

2011-09-21T11:05:00.004+03:00

Kärkitossut sain ottaa käyttöön eilen. Juttu meni vähän nurinkuriseksi, kun uskaltauduin (viimeinkin!) menemään perus5 -tason tunnille ja aloitin kärkitreenini siellä. Tunti itsessään ei tuntunut yhtään liian haastavalta. Saattoi kyllä johtua siitä, että tunnilla opetti sijainen, jonka sarjat olivat aika helppoja. Oman opettajan perus3 tuntikin on nimittäin haastavampi. Tunnin loppupuolella ehdittiin tehdä n. 15min kärjillä. Onneksi olin treenannut nauhojen solmimista kotona, sillä ope vain käski laittaa tossut jalkaan ja sitten se olikin jo menoa! Yritin kyllä painottaa, että en aiemmin ole kärjillä tanssinut, mutta se opettajan mukaan ei haitannut mitään. Käski vain tehdä kaikki sarjat tangolla. Teimme pari helppoa relevee sarjaa ja se meni ihan ok siihen nähden, miten kovat tossuni olivat ja miten pihalla olin muutenkin. Sitten muut siirtyivät keskilattialle tekemään sarjaa, joka sisälsi seuraavat jutut: 4 kertaa echappe, 2 kertaa retire, 4 kertaa echappe ja pas de bourrees. Minä tein samat jutut, mutta edelleen tangon ääressä. Tuota sitten kertailimme kummallakin jalalla. Kärjelle pääseminen, siis ihan boksin yli, tuntui aika hankalalta. Nilkat tuntuivat myös aika heikoilta ja polvien suoristaminen täysin suoriksi vaatii myös vielä vähän treeniä. Täytyy pysytellä tangon äärellä vielä jonkin aikaa.

Sitten oli vuorossa perus3 -tunti ja siellä aloitimme kärkitreenin aivan alkeista. Lähdimme liikkeelle siis siitä, kuinka solmit ja pehmität tossusi. Sitten tehtiin puolivarpaille nousua ja muita helppoja sarjoja ja ihan vasta lopputunnista noustiin kärjille plien kautta kuudennessa, ensimmäisessä ja toisessa asennossa. Pakko myöntää, että edelliseen tuntiin nähden tämä sarjat tuntuivat aika laimeilta.

Uskomatonta oli huomata se, miten alkeista täytyy taas lähteä laittaessa kärkitossut ensimmäistä kertaa jalkaan. Jo pelkästään niillä kävely tuntui niin oudolta! :D Onneksi minulla on kärkitossut käytössä nyt kolmella tunnilla viikossa, joten luulisi ainakin jonkinlaista kehitystä tapahtuvan. Tossut eivät sattuneet yhtään, mutta ainoana huonona puolena huomasin, että tossun pohja vääntyi vähän sivuun molemmissa tossuissa ja siksi kärjelle pääseminen oli aika hankalaa. Lisäksi tossut olisivat saaneet olla edes hieman kapeammat, niin ne olisivat tuntuneet tukevimmilta.
Lisäyksenä vielä tähän kärkitossupainoitteiseen tekstiin, että eilisen nykäritunnin jälkeen huomasin olevani ihastunut nykytanssiin jo toden teolla. Opettaja on todella mukava ja inspiroiva ja tunnin taso on tarpeeksi haastavaa. Nykytanssi tarjoaa jotenkin aivan uudenlaisen tavan tanssia ja pidän siitä suuresti. Liikekieli ja myös musiikki on jollain tavalla todella vapauttavaa ja inspiroivaa. Se on jotain sellaista, mitä en koskaan ennen ole kokeillut. Nykäri myös tasapainoittaa mukavasti baletin tiukkoja ja kurinalaisia tunteja. Ensi viikolla alkavat uudet sarjat ja ope lupaili, että ne ovat lattiatasossa tapahtuvia. En malta odottaa!

Millaisia teidän ensimmäiset kärkitossutuntinne olivat?

Kuva weheartit

Kiirettä pitää!

2011-09-19T00:15:00.000+03:00

Viime aikoina elämä on kyllä ollut niin kiireistä, että ei oikein tiedä miten päin olisi! Koulujuttuja on vaikka muille jakaa ja useat tanssitunnit viikossa vievät kyllä hurjasti aikaa, vaikka ne niin mukavia ovatkin. Jossain välissä olisi kivaa nähdä muitakin kuin tanssikavereita ja ehtiä välillä ottamaan vähän omaa aikaakin. Yritän kaiken keskellä päivitellä tännekin kuulumisia. Olisi mukavaa, että postausten kirjoittamiseen löytyisi vähän enemmänkin aikaa, sillä nautin suunnattomasti näiden tekstien kirjoittamisesta. Tämä on todella rentouttavaa puuhaa.
Tanssijutuissa ei paljon uutta ole ehtinyt tapahtua, koska viikonlopun tanssitunnit jäivät väliin. Eli yhteensä missasin siis kolme balettituntia ja yhden jazztunnin. Tulevalla viikolla vaihtuvat baletissa uudet sarjat ja se tietää myös kärkitossutreenin aloittamista. Aloitan kärjillä ainakin tiistain ja keskiviikon tunneilla. Niin siistiä! Koska jo parina viikonloppuna minulta on jäänyt väliin neljä tanssituntia, korvaustunteja minulle on ehtinyt kertyä aivan kiitettävästi. Balettiope halusikin jutella tästä aiheesta kanssani ja "määräsi" (eli vahvasti suositteli) menemään irkkutunneille. Eipä tarvinnut kahdesti kehottaa, koska kysein lajin aloittamista harkitsin itsekin syksyllä. Irkkutunteja minulla on edessä siis ainakin kymmenen viikon ajan! Kerron sitten kuulumisia sieltäkin tunneilta kunhan ensin pääsen uuden lajin kanssa alkuun.

Kuva weheartit

How does dancing make you feel?

2011-09-13T16:06:00.000+03:00

Kuva täältä

Revolution Dancewearin sivulta löytyi todella tyylikäs video liittyen aiheeseen, mitä tanssi saa sinut tuntemaan. Halusin jakaa videon teidän kanssanne! :) Tässä linkki sivulle, josta videon löydät:

http://www.revolutiondance.com/dancewear-collection-pages-30.php.

Yle Elävä Arkisto

2011-09-12T18:08:00.001+03:00

Jos balettiaiheiset videot kiinnostavat klikatkaapa itsenne Ylen Elävään arkistoon ja laittakaa hakusanaksi "baletti". Arkistosta löytyy ihan mukavan pituinen lista erilaisia ohjelmia balettiin liittyen. Itse pidin erityisesti Anu Viheriärannasta kertovasta dokumentista, jossa hän valmistautuu joutsenlammen päärooliin Kansallisbaletissa 2004. Hauskaa katsottavaa oli myös 1974 tehty lyhytfilmi Ennen ensi-iltaa, sekä dokumentti Mari menee balettikouluun. Mutta selailkaapa huviksenne Arkistoa ja etsikää itseääni kiinnostavimmat videot. Hauskoja hetkiä! :)

What's in my dance bag?

2011-09-11T13:08:00.000+03:00

Tanssikassina käytän isoa Piecesin kukkakassia

Kaikki laukun tavarat sekaisin yhteiskuvassa

Tossut

Kahdet säärystimet, (likaiset!) sukat, sukkikset sekä valkoiset ja mustat leggarit

Eväitä, kirja, tanssiopiston lukujärjestys, nenäliinoja, kynä, kolikoita ja vesipullo

Vaatteita: Balettipuku, kahdet mustat shortsit ja kolme paitaa

Kärkitossujen pehmusteet, sakset ja teippiä. Pinnejä, pantoja, deodorantti sekä käsi- ja huulirasva

Operaatio spagaati

2011-09-09T00:41:00.004+03:00

Keskiviikkona venyttelimme balettitunnilla ja ope käski tehdä lopuksi vielä spagaatin. En edelleenkään taivu spagaatiin ja pian opettaja olikin jo vieressä kauhistelemassa sitä, kuinka aikaa on kulunut jo kaksi viikkoa, enkä vieläkään saa spagaatia. Nii-in.. Ei se nyt ehkä ihan niin helppoa taas ole. Mutta ajattelin nyt ottaa itseäni niskasta kiinni, ja tosissani yrittää tavoitella sitä spagaatia! Olen taas syksyllä venytellyt enemmän kuin pitkään aikaan, mutta en ehkä kuitenkaan tarpeeksi. Viime aikoina olen onnekseni omaksunut sentään paremman venyttelytekniikan. Ennen venytellessä en esimerkiksi hengittänyt paljon ollenkaan! Nyt pyrin tasaiseen syvään hengitykseen ja aktiiviseen lihasten rentouttamiseen. Silloin venytyksessä on miellyttävämpi olla pitempiäkin aikoja. En ole koskaan ollut mikään suuri venyttelyfani (joskus suorastaan inhosin sitä), mutta siitä on hiljalleen alkanut tulla yhä enemmän rutiinipuuhaa eli teen samat venytykset suunnilleen samassa järjestyksessä ja ajassa. Sen olen kyllä huomannut, että mitä enemmän venyttelen, sitä huolimattomammin venytysliikkeet teen. Tänään oikeasti säikähdin lopettaessani venytystä aitajuoksuasennossa. Taitoin polveni todella outoon kulmaan ja se kirpaisi pahasti. Samoin spagaativenytyksissä en enää jaksa huolehtia niin tarkasti mihin suuntaan polvet ovat, vaan jalat ovat jotenkin aivan mutkalla. Aivan turhaa huolimattomuutta!

Onneksi minulla ei enää paljon vajaaksi spagaatista jää. Nyt olisi enää vain loppusilaus tehtävänä. Kaikki te, jotka spagaatiin venytte, auttakaa ystävää hädässä ja jakakaa vinkkinne. Uskon venytyksien, joita teen, olevan ihan tehokkaita, koska ne ovat opettajani suosittelemia. Jos tiedätte mitään oikotietä onneen (lue: spagaatiin), jakakaa ihmeessä vinkkinne! Ja te, jotka haluatte alkaa venyttelemään myös spagaatia varten, katsokaapas esimerkiksi tämä video. Sillä pääsette hyvin alkuun. :)

Kuva google

Tossuja ja vielä lisää tossuja!

2011-09-06T14:35:00.002+03:00

Kuvassa siis kärkitossuni, joihin olen jopa jaksanut ommella jo nauhat paikoilleen. En yleensä pidä mistään ompelujutuista, mutta pakko myöntää, että hyvillä ohjeilla tuo ompelusessio sujui aika kivuttomasti (täältä todella selkeät ompeluohjeet). Tossut ovat siis malliltaan Blochin Suprima ja kokona minulla on 6 B. Malli ei vieläkään ole tarpeeksi kapea ja toinen tossu on selvästi vielä vähän toista leveämpi (sen näkee ihan silmämääräisesti arvioitunakin!). Mutta ajattelin nyt vain kehitellä omat tehokkaat toppaukset. Joku neuvoi kiertämään tiskirättiä/sideharsoa/lampaanvillaa päkiän ympärille. Tiskirättiä jo kokeilinkin ja se toimi ihan hyvin. Kun päkiän kohdalla on enemmän tavaraa, (olkoon sitten tiskirättejä tai lampaanvillaa;) niin jalka ei pääse niin helposti luiskahtamaan kärkeen. Mutta eiköhän näillä tossuilla päästä hyvin alkuun. Nämähän ovat vasta ensimmäiseni, joten täydellisen parin etsintä saa jatkua vielä tulevaisuudessa!

Bloch Proform

Ajattelin tässä samassa postauksessa esitellä myös käytössä olevat pehmeät tossuni. Niistä on aikasemmin vain vilahdellut kuvia eri
postauksissa. Tässä siis syvempi katsaus niihin. Etsin kuvat googlesta, koska omani ovat jo niin kauheassa kunnossa, että ne eivät enää ole oikein julkaisukelpoista materiaalia;). Eli käytössä minulla on ollut kahta mallia, jotka molemmat ovat Blochin. Aluksi käytin Pro archia ja sitten laajensin tossukokemustani myös Proformiin. Molemmat tossut ovat minulla koossa 5,5 B ja istuvat aivan täydellisesti! En oikein osaa sanoa kumpi malli on parempi. Aina kun laitan Pro archit jalkaan ajattelen, että nämä ovat ne The tossut. Toisaalta käyttäessäni Proformia ajattelen aivan samoin. Proform on malliltaan paljon tukevampi ja sijoittuu ehkä perinteisempään tossukategoriaan. Pro archit ovat taas todella kevyet ja ilmavat. Niillä tanssiessa usein unohtaa, että jalassa edes on tossut. Osittain se voi johtua pohjassa olevasta hengittävästä verkosta.

Bloch Pro Arch


Bloch Elastoplit

Viimeksi, kun kävin ostamassa uusia pehmeitä tossuja, myyjä halusi minun kokeilevan myös Blochin Elastoplit mallin. Siis tossun, jonka pohjan keskiosassa on kankaan sijasta kuminauhat. Tossu tuntui ihmeen hyvältä jalassa, mutta olen sen verran ennakkoluuloinen, että pidättäydyin perinteisimmissä malleissa. Kuulemma kaikki kyseisillä tossuilla tanssineet ovat aivan ihastuneita malliin. Hyvin paljon mahdollista! Onko teistä kukaan käyttänyt kyseistä tossua? Millainen tossu on ollut käytössä?

Mistä tossumallista te pidätte/ette pidä? Miksi? :)

Pukuhuonehetkiä

2011-09-05T11:13:00.000+03:00

Olettekos huomanneet, että tanssikansa on aika kärsivällistä porukkaa? Tuli vain mieleen, kun eräs tanssikaveri kertoi odotelleensa tanssiopistolla kyytiongelmien takia balettituntinsa alkua reippaat viisi tuntia. Tai muistelkaapa esityksiä joissa olette ollet mukana. Oma osuus on saattanut kestää noin kolme minuuttia, mutta silti esityspaikalla tulee vietettyä koko päivä ja luultavasti myös edellinen ilta. Toki nämä odotushetket ovat luultavasti olleet niitä kaikista hauskimpia hetkiä ;).
Tänä vuonna omat tanssituntini eivät menneet yhtä saumattomasti peräkkäin kuin viime vuonna, joten tuntien väliin jää helposti parikin tuntia odotusaikaa. Pukuhuoneissa on vain sitten viihdyttävä, koska kotiinkaan ei jaksa lähteä niin lyhyen ajan takia. Tanssikaveritkin ovat eri tunneilla näinä päivänä, joten heistäkään ei ole odotusseuraksi. Päätinkin tehdä tämän postauksen kaikille meille, joille pukuhuoneet ovat tulleet jo vähän liiankin tutuiksi! Miten siis saada aika kulumaan tai miten odotusajasta voi ainakin tehdä mahdollisimman mukavaa? Haastattelin tanssikamuja hieman aiheesta ja tässä yhdistelty top 10 -lista heidän vastauksistaan. Napatkaa siis parhaat vinkit tästä!

Top 10 pukuhuonetekemistä

- Syö eväitä. Seuraava tunti sujuu luultavasti paljon mukavammin, kun verensokeri pysyy tasaisena
- Lämmittele. Pysy lämpimänä seuraavaa tuntia varten
- Venyttele. Mikäs sen mukavampaa kuin mennä notkeana tulevalle tunnille.
- Kuuntele musiikkia ja rentoudu
- Tee läksyjä
- Lue kirjaa tai lehteä
- Nuku
- Ompele tossujen nauhoja yms.
- Aloita kutomaan itsellesi säärystimiä tai villasukkia
- Kertaile edellisen tunnin sarjoja

Kaikki myös mainitsivat lämmittelyvaatteiden merkityksen. Pukuhuoneissa ei ole järkeä palella ja saada sitten seuraavalla tunnilla venähdyksiä ja revähdyksiä. Säärystimet, villasukat, lämmittelypaidat ja villahaalarit siis kunniaan!

Onko teillä pitkä odosaikoja pukuhuoneissa? Miten saatte aikanne kulumaan? Laittakaapa vinkit kiertoon! :)

Kuva weheartit

Ballet music for advanced class

2011-09-04T22:58:00.001+03:00

Balettimusiikkia edistyneille luokille. Sydämeni jätti kyllä pari lyöntiä välistä, kun jäin kuuntelemaan näitä lauluja. Tämä on pianomusiikkia minun makuuni. Jotenkin todella aistikasta ja kevyttä. Minua ainakin alkaa heti tanssittamaan (ja melkein itkettämään :D) näitä kuunnellessa. Todella kaunista!

Ensimmäiset kärkitossuni

2011-09-02T18:45:00.002+03:00

Kärkitossut kotiutuivat tänään. Jihuu! Malli on parempi kuin yksissäkään tähän asti kokeilemissani tossuissa, mutta ei siltikään vielä mikään hyvä. Jalkani on todella kapea päkiän kohdalta ja siksi tarpeeksi kapeiden tossujen löytäminen näyttää olevan ihan mahdotonta. En tähän hätään pääse sovittamaan tossuja muihin tanssikauppoihin, joten joudun ainakin aloittamaan kärkitreenin näillä ja ostaa (rahatilanteen niin salliessa) piakkoin uudet paremmin jalkaa tukevat tossut. Pahin ongelma tossuissa vain on, että ne sattuvat aika paljon! Varpaat nimittäin valahtavat aivan tossun kärkeen ja koko kehon paino on isovarpaani päällä. Osaatte varmaan kuvitella, että se ei ole ollenkaan kiva tunne.. Toivottavasti edes kumppareiden ja satiininauhojen ompelun jälkeen tossu pysyy vähän paremmin paikallaan ja on edes hiukkasen miellyttävämpi. Niin ja kyllähän tossut vielä pehmitetäänkin. Vielä on siis toivoa! Laitan tossuista kuvia ja lisää juttua tässä lähipäivinä. Voisin vaikka tehdä postauksen nauhojen ompelusessiosta. Katsotaan nyt :).
Treenien saralla minulla menee nyt vähän heikommin tämän sairastelun takia. Tänään oli ensimmäinen päivä, kun kuumetaudin jälkeen lähdin vähän ulkoilemaan ihmisten ilmoille. Treeneihin en silti vieläkään jaksanut mennä. Tällä viikolla on jäänyt siis välistä jo kolme balettituntia sekä nykäri ja jazz. Saa nähdä, miten huomisten balettituntien kanssa käy. Ahdistaa vain mennä tunneille seuraavan kerran, kun niiltä on jäänyt niin paljon jälkeen. Miten yhdessä tunnissa ehditäänkin tehdä niin paljon asioita! No, mutta ainakin olen parantanut flunssat kunnolla pois, niinkuin aina kehotetaan.

Kuva we heartit

A perfect ballet bun

2011-09-02T12:56:00.006+03:00

Itseäni pitkähiuksisena ainakin haittaa, jos hiukset roikkuvat tanssitunnilla silmillä. Muissa tanssilaijeissa kuin baletissa hiuksia saa pitää ihan miten itseä huvittaa - kunhan ne vain ovat kiinni. Baletissakaan nutturapakkoa ei ole, mutta useamman kerran opettaja on valittanut kaumpauksistamme. Kerran hän jopa laittoi yhden tytön hiukset uudelleen, kun ne heiluivat koko ajan edessä pirueteissa ;D. Itse olen kokenut nutturan helpoimmaksi tavaksi laittaa hiuset kiinni ja siksi minulla on sama tyyli baletissa, nykärissä ja jazzissa. Hiphoppiinkin laitoin kerran nutturan ja pakko myöntää, että minua katsottiin vähän liian pitkään. Muut edustivat siellä ehkä vähän rennompaa tyyliä kuin minä ;).
Aluksi nutturatekniikkani ei ollut kohdallaan ja vaikka yritin tehdä siitä kuinka tiukan, hiukset levähtivät viimeistään hyppyjä tehdessä auki. Tunnilla on inhottavaa yrittää alkaa vääntämään pikanutturaa hajonneen tilalle. Yhtenä päivänä sitten googletin nutturajuttuja ja eksyinkin useisiin youtube videoihin siitä, miten kestävä balettinuttura tehdään. Lopulta löysin simppelin ja nopean, mutta silti täysin hyppyjen kestävän tyylin nutturan tekoon. Tässäpä se on:

1) Tee tiukka ponihäntä
2) Kierrä hiukset itsensä ja samalla poninhännän ympärille ja kiinnitä loppu pinnillä nutturan juureen
3) Kiinnitä pompulalla
4) Lopuksi lakkaa, panta ja/tai pinnejä kiinnittämään irtohiukset

Ei minulla ensimmäisessäkään versiossa paljon pieleen mennyt, mutta kuitenkin sen verran, että koko tuntia nuttura ei kestänyt. Ennen en tehnyt poninhäntää nutturan alle vaan yritin kiinnittää nutturan vain yhdellä kumilenkillä. Eipä onnistunut! Nykyään teen nutturan samalla tavalla kuin videon tyttö, mutta jätän kiertämisvaiheen pinnit pois. Kiinnitän pinnillä siis ainoastaan kiertämisestä jäävän hiusten lopun. Mainittakoon, että videossa käytetty tyyli taitaa olla yksi klassisista ja "oikeista" tavoista tehdä balettinuttura. Itse kuitenkin käytän pompulaa pinnien sijaan, koska se on mielestäni paljon nopeampi ja vaivattomampi tapa, mutta aivan yhtä toimiva. Osat kavereistani käyttävät myös nutturaverkkoa, jota itse en ole koskaan testannut. Olettekos te käyttäneet sitä, niin että voisitte kommentoida toimivuutta?

Mikä on teidän luottohiustyylinne tanssitunneille vai laitatteko hiukset ihan fiiliksen mukaan miten milloinkin? Entä onko teidän tunneillanne nutturapakkoa?

Kuva googlesta

Treenivaatteita

2011-08-31T15:17:00.001+03:00

Tässäpä postaus treenivaatteista, joita baletissa käytän. Päälle eksyy yleensä aina balettipuku tunnin pukukoodista riippuen (osat opettajista vaativat puvun ja toisille käy esimerkiksi ihonmyötäinen t-paita/toppi). Valkoiset trikoot kuuluvat joka tunnin asuun ja niiden päälle puen lähes aina shortsit. Tossuissa pidän eniten Blochin omista, koska ne ovat juuri sopivat kapealle jalalleni. Näiden treenivaatteiden lisäksi käytän sitten vaikka minkälaisia lämmittelyvaatteita, kuten säärystimiä, löysiä paitoja ja lökärihousuja. Jazz- ja nykäritunneilla päälle tulee vedettyä vähän mitä sattuu ihan fiiliksen mukaan. Tekisi kovasti mieli tehdä tilaus dancedirectiin (tanssivaatteita myyvä verkkokauppa) ja tilailla ainakin parit uudet tossut ja jotain muuta kivaa. Postimaksujen kanssa tossut olisivat silti edullisemmat kuin Suomesta ostetut. No, ehkä kuitenkin säästän rahani ja paikkailen tossuja vielä pari kertaa ennen kuin laitan tilauksen menemään.. :)

Balettipukuni. Vasemmalta Papillon, Papillon, Capezio.

Mikroja balettipuvun päälle, molemmat Bloch.

Shortseja, molemmat h&m.

Itse duunattuja shortseja.

Tossuja, Bloch.

En voi tarpeeksi pahoitella kuvien huonoa laatua. Toisaalta jos vaihtoehdot ovat huonolaatuiset kuvat tai ei kuvia ollenkaan, valitsen ensimmäisen vaihtoehdon. Koittakaa kestää! :)

Millaisia vaatteissa te tykkäätte treenata eniten? Entä onko teidän balettitunneillanne "pukupakkoa"?

Syysflunssan uhri päivittelee treenikalenteriaan

2011-08-30T17:16:00.002+03:00

Sama tunnetila kuin kuvan balleriinalla!

Onnistuin viikonlopun aikana nappaamaan itselleni jostakin kovan flunssan. Olen sairastanut koko päivän ja siitä huolimatta aloin hetki sitten vetämään trikoita ja balettipukua päälleni. Sitten pysähdyin miettimään, mitä ihmettä olen oikein tekemässä. Päässä jomottaa, kurkkua kuristaa ja lihakset ovat aivan hellänä. Ainahan sairaana treenamisen vaaroista varoitellaan. Kai niitä neuvoja on sitten uskottava. Niinpä kiltisti vaihdoin kotivaatteet takaisin päälleni ja laitoin balettipuvun ja trikoot takaisin paikalleen. Ärsyttää olla treeneistä pois, kun muut menevät asioissa niin paljon eteen päin ja itse on ihan pihalla seuraavalla tunnilla. No ehkä huomenna olen jo terveempi ja pääsen sitten perus4-tunnille. Tiistain balettitunti on vain se lempituntini. Harmittaa ihan vietävästi olla pois sieltä. Nykärikin jää nyt väliin. Kai treenaamiseen kuuluu myös itsestään huolehtiminen eli sairaana pitää vain malttaa olla treenaamatta. Ja toisaalta ei siellä tunnilla jaksaisikaan paljon mitään tässä kunnossa tehdä.
Sitten päivitän vielä tätä tanssilukkariani, joka ilmeisesti on nyt muotoutunut lopulliseen muotoonsa! Baletti perus5 saa nyt kai jäädä. Olisin mennyt kokeilemaan sitä tänään, mutta koska en nyt sinne päässyt, ajattelin jättää sen kokonaan pois. Olisin jo niin paljon muita jäljessä, että en usko saavani heitä enää kiinni. Pitäisi kai opettajan kanssa asiasta vielä jutella ensi viikolla. Toisaalta minulla on jo viisi tuntia balettia viikossa, että se ehkä saisi jo riittää. Siihen vielä sitten jazz ja nykäri päälle.
Tanssituntien lisäksi kävin viime vuonna suhteellisen ahkerasti joillakin jumppa- ja venyttelytunneilla ja ehdinkin jo selailemaan saman kuntokeskusksen tämän syksyn tarjontaa. Sieltä löytyi ainakin balletone- ja venyttelytunteja. Olettekos te koskaan kokeilleet balletonea? Itse pidän siitä todella kovasti. Lisäksi alkaisi myös uusi latinotanssiryhmä, jonka taso on keskivaikea. Uskaltaisikohan mennä kokeilemaan? Onko teillä kellään kokemusta latinotansseista? :) Lisäksi kuntokeskusksen tarjonnasta löytyi yllätyksekseni avoimen tason afrotunteja! Sitten voisi niillekin tunneille mennä rennoin mielin silloin kun huvittaa. Kuntokeskuksen kautta on mukava ottaa tunteja, koska niiltä ei jää esimerkiksi sairastuessa samalla tavalla jälkeen kuin tanssikouluni tunneilta. Sarjoja ja opittavia asioita ei nimittäin ole läheskään yhtä paljon. Tässä tämä treeniviikkoni siis vielä kertaalleen! Pahoitteluni jos olette jo kyllästyneet jatkuvasti muuttuviin treenisuunnitelmiini! ;D Suluissa ovat ne tunnit, jonne voin mennä fiiliksen mukaan, eli silloin kun jaksaa ja huvittaa. Vaaleanpunaisella tanssiopistolla käymäni tunnit.

Ma: (venyttely 60min)
Ti: Baletti 75min, nykäri 75min
Ke: (venyttely 60min), Baletti 75min
To: (Balletone 60min), (Latin 60min)
Pe: (Afro 60min), Jazz 60min, Baletti 75min
La: Baletti 60min, Baletti 75min
Su: vapaa!

Mutta eipä tässä auta muu kuin keittää lämmintä mehua ja raahautua sohvalle lepäämään. Täytyy vain yrittää unohtaa, että lempibalettituntini on juuri meneillään toisella puolella kaupunkia. Helppo juttu! Tai sitten ei..

Kuva weheartit

Ballet Steps

2011-08-27T14:00:00.001+03:00

Kanadan kansallisbaletin tanssijoita. Tekevät videon alussa tangolla ihan perusjuttuja ja vautsi, kun se näyttää niin mahtavalta! Voi kun osaisi itsekin tehdä tankosarjat noin tanssillisesti ja eläytyen. Itsellä keskittyminen menee lähinnä siihen, että muistan kaiken ja teen liikkeet oikein. Harvoin sitä ehtii edes ajatella eläytymistä. Mutta ehkä joskus sitten tulevaisuudessa!

A niin kuin alkeet, asenne ja aikuisbaletti

2011-08-26T21:28:00.003+03:00

Tänään oli ensimmäinen jazztuntini ja pidin siitä paljon. Pienenä haittapuolena oli vain se, että olin aika huono! Tai no en nyt suoranaisesti huono, mutta ongelmani oli sarjojen muistaminen. En napannut niitä kovinkaan taitavasti. Toisaalta olin ensimmäisen tunnin pois, jolloin muut olivat ehtineet aloittaa sarjaa jo aika pitkällekin. Olen aiemmin käynyt vain jazzin kuukauden mittaisen intensiivikurssin ja sen vuoksi valitsin alkeisryhmän (alkeet1) ja hyvä niin, sillä taso oli minulle juuri sopiva. Vaikka tekniikan osalta olen ehkä muita ryhmässä olevia edellä, juuri tuon sarjojen huonon muistamisen takia pysyttelen visusti alkeissa. En baletissakaan nappaa sarjoja parhaiten, mutta paremmin kuitenkin kuin tänään jazzissa. Baletin sarjat tehdään paljon hitaammin ja huolellisemmin kun jazzissa taas vauhti on kovempi. Ehkä siksi en meinannut oikein pysyä perässä. Minulta puuttuu myös tietty asenne ja heittäytyminen, jota jazziin (ja nykäriinkin) kaivataan. Ronskimpaa otetta siis kaivattaisiin todella!
No sitten jazzin jälkeen päätin jäädä aikuisbaletin perus2-tason tunnille. Tunti oli haastavampi kuin odotin ja monet asiat olivat minulle vielä vieraita. En esimerkiksi osannut ainuttakaan hyppyä, jota tunnilla tehtiin. Ilmapiiri oli kuitenkin innostunut ja kannustava. Aivan erilainen kuin nuorempien klassisen baletin tunnilla. Yritin parhaani koko tunnin ajan, vaikka välillä osaamattomuuteni harmitti itseäni suunnattomasti. Aina ei välttämättä edes tunnistanut, että yritän tehdä samaa liikettä kuin muut!! :D. Miten aikuisbaletin ja klassisen baletin tunneilla voi olla noin suuri tasoero? Riippuuko se vain opettajasta? No, sitten tunnin lopuksi menin hetken mielenhäiriöstä kysymään opettajalta saisinko alkaa käymään tunneilla joka perjantai. Opettaja lupasi, jos alan vahvistamaan nilkkojani tosissani. Hänen mukaansa ne ovat vielä aivan liian heikot (varsinkin kärkityöskentelyyn). Lisää nilkkatreeniä siis!
Minulla on nyt siis kolme eri balettiopea. Yhdestä pidän suunnattomasti, sillä hänen sarjansa ovat ihania ja hän opettaa kannustavasti, mutta vaatii silti oppilailtaan paljon. Toinen opettaja on kurinalainen ja erittäin erittäin vaativa. Hänen tunnillaan oppii lähestulkoon pelon kautta. Kolmas opettaja on myös ihan okei. Hänen tunneistaan minulla ei kuitenkaan ole kovin paljon sanottavaa. Hänen sarjansa eivät ehkä ole yhtä mieluisia verrattaessa kahteen muuhu opettajaan, mutta tämä onkin vain minun mielipiteeni.

Mutta toivottavasti jazzsarjat ja tuon perus2-tason balettijutut alkavat tässä piakkoin sujua. Ainakin otan haasteen vastaan avoimin mielin :). Tuo kuva pienistä balettitossuista kuvastaa tilannettani varsin hyvin, sillä tanssitaitoni on kyllä vielä niin vauvan kengissä kuin olla jo voi. Mutta hei, suuntahan on vain ylöpäin!

Feet exercises!

2011-08-25T13:27:00.000+03:00

Nilkkapostaus on viipunyt tässä jo pitemmän aikaa, mutta nyt ajattelin viimeinkin saada jotakin kasaan. Kirjoitin vaikka kuinka pitkän (ja epäselvän!) tekstin aiheesta ja kun aloin selailemaan youtubea löytääkseni sieltä jonkin havainnollistavan videon aiheeseen liittyen tajusin, että yhdessä videossa näytettiin oikeastaan kaikki samat harjoitukset, mitä olin itse yrittänyt selittää. Selvyyden vuoksi päätin siis vain lätkäistä tämän videon tänne, koska luultavasti tällä pääsette paljon tehokkaampaan tulokseen kuin minun selityksilläni. Joten tässä siis havainnollistava paketti siitä, miten nilkkoja voi vahvistaa ja venytellä. Kiitokset videon tekijälle, kuka hän lieneekään :).

Kärkitossujen metsästystä

2011-08-23T13:50:00.005+03:00

Nyt kärkitossuni ovat viimeinkin tilauksessa! Kokeilin useita kymmeniä pareja ja ainoatkaan eivät oikein sopineet kapealle jalalleni. Myyjä suositteli Blochin Triomphea, Serenadea ja Axista B pohjalla, mutta kaikki kolme mallia tuntuivat silti aivan liian leveiltä. Kahta viimeistä olisin voinut harkita, vaikka varpaat valuivat niissäkin aika pahasti kärkeen. Kaverini oli aiemmin ehdottanut kapealle jalalleni Blochin Suprimaa, mutta kyseistä tossua ei valitettavasti ollut kaupan varastoissa. Myyjä lupasi sitten tilata tossun minulle sovitettavaksi. Tilaukseen lähti siis tossu B:n lisäksi myös C-pohjalla, koska malli ilmeisesti on todella kapea. En tiedä milloin tossut saapuvat, mutta onneksi minulla on noin kolme viikkoa aikaa ennen kuin kärkitreeni aloitetaan. Toivottavasti olisivat nyt sopivat! Vähän jännittä, että tossu on pituudeltaan liian iso, koska myyjä suostui tilaamaan tossut vain koossa 6 (eli noin 40!). Tavallisesti käytän kyllä 38 ja 39 kokoisia kenkiä, mutta en koskaan 40 kokoista. Valintaa kauppias perusteli tossun kapealla kärjellä. Eli jos koko olisi liian pieni, tossu ei välttämättä mahtuisi kapeuden takia ollenkaan jalkaan. En tiedä pitääkö sitten paikkaansa vai ei. Vaikka tossuja en vielä käsiini saanutkaan, ostin jo valmiiksi Blochin satiini- ja kuminauha. Myös pehmusteen (pointe cushion) lähtivät mukaan ja Blochin nekin.
Tanssitunneista vielä sen verran, että minulle annettiin tämän hetkisen viiden tunnin lisäksi mahdollisuus alkaa käymään vielä kolmella "ylimääräisellä" balettitunnilla. Yhteensä se tekisi siis kahdeksan tuntia viikossa. Lisäksi viime vuonna käymäni afro, jota en tänä vuonna tanssilukkariini ottanut, on alkanut taas kiinnostamaan. Siis yhdeksän tuntia viikossa. Olisiko vähän liikaa, kun kouluakin pitäisi jossain välissä käydä ;D. Mitäs sanotte? Viikkoni näyttäisi silloin tältä:

Ma: Baletti 60min Ti: Baletti 75min, Nykäri 75min Ke: vapaa To: vapaa Pe: (afro), Jazz 60min, Baletti 60min, Baletti 75min La: baletti 60min, baletti 75min

Harkitsen nyt vielä näitä! :)

Tänään perus3-tason balettitunti ja nykäri. Jihuu!

Kuva weheartit

Bloglovin!

2011-08-22T16:21:00.004+03:00

Lisäsin blogin myös tuonne eli nyt Why do I dance löytyy bloglovinista ja blogilistalta. Siistiä! ;)

Why do I dance?

2011-08-22T15:02:00.002+03:00

Tämän blogin "nimikkopostauksen" luulin tekeväni ensimmäisenä, mutta enpä tehnyt. Ei siksi, että en olisi tiennyt miksi tanssin, vaan siksi että halusin koota ajatuksia, jotta tekstistä tulisi edes jollain tapaa jäsennelty. En oikeen vieläkään tiedä miten päin asian esittäsin ja varmasti sata asiaa jää kirjoituksesta pois, mutta ainakin olen yrittänyt. Sen, miksi tanssii, tietää sydämessään todella hyvin. Tämän tunteen pukeminen sanoiksi onkin sitten hankalampi homma!

1) Musiikin ja liikkeen yhdistäminen
Olen aina pitänyt musiikista ja harrastan pianon soittoa. Rakastan myös liikuntaa oikeastaan kaikessa muodossa. Kun viimein pääsin kokeilemaan taas balettia ja tanssia yleensä, olin aivan onnesta sekaisin. Tuntui aivan mahtavalta päästä yhdistämään musiikki ja liike näin upealla tavalla. Tuntui vain, että kaikki palaset loksahtivat kohdalleen.

2) Itsensä toteuttaminen
Kaikki varmasti haluavat toteuttaa itseään jollain tapaa ja tekevät sitä luultavasti huomaamattakin. Ennen toteutin itseäni lähinnä musiikin kautta ja teen sitä yhä edelleen mutta tanssiessani koen, että itsensä toteuttaminen on vielä kokonaisvaltaisempaa. Siinä saa antaa kaikkensa peliin ihan omana itsenään ja tehdä parhaansa.

3) Mahdollisuus haastaa itseään
Varsinkin baletissa koen jatkuvaa tarvetta kehittyä paremmaksi ja tehdä lujasti töitä kehitykseni eteen. Oikeastaan jokaiselle tunnille menen sillä mielellä, että tänään keskityn vielä paremmin ja teen sarjat paljon tehokkaammin kuin viimeksi. Jokainen tanssitunti on siis mahdollisuus haastaa itsensä ja tavoitella täydellisyyttä, vaikka en sitä koskaan tulisi tavoittamaan. Onhan minulla silti mahdollisuus luoda tavoitteita ja motivaatio yrittää tavoittaa ne.

4) Oman jutun löytäminen
Olen viimeinkin löytänyt sen oman juttuni. Nykyään tanssi jollain tapaa määrittää identiteettiäni eli kertoo siitä kuka minä olen. Olen ylpeä siitä, että tanssin balettia, koska tunnen haluavani tehdä tätä ja antaa tähän aikaani. Kaverini joskus nauravat minulle, koska puhun aiheesta niin paljon, mutta en voi sille mitään! Ajatukset vain siirtyvät niin usein tanssiin ja siihen liittyviin asioihin. Tuntuu, että en ole enää niin irrallinen, vaan nyt minulla on asia, josta nautin suunnattomasti ja johon haluan panostaa.

5) Kuntoilu ja itsestään huolehtiminen
Okei, pitihän tämäkin tähän vielä lisätä. Eli tanssiminen pitää minut kunnossa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tanssi saa minut liikkumaan niin tanssitunneilla kuin niiden ulkopuolella. Tanssimisen takia myös huolehdin itsestäni paremmin, koska haluan tehdä tätä mahdollisimman kauan. Vielä vanhanakin! Myös kaikkia tunteet voi upottaa tanssiin ja pitää niitä voimavaroina. Eli jos sattuu olemaan huono päivä, voi sen aina tanssia pois tai ainakin upottaa ajatukset tanssiin hetkeksi.

Loppusanoina vielä sen verran, että pahoittelen jos kuvien sijoittelu ei ole kovin esteettistä ja jos tekstissä on jotain muutakin vähän vinksallaan (fonteissakin näkyy jotain ongelmaa olevan, auts). Bloggeri ei tänään halunnut tehdä kanssani oikeastaan minkäänlaista yhteistyötä ja tämä teksti on todellakin parin tunnin taistelun tulos!
Tarkoituksena olisi tässä pian kasata nilkkatreenipostaus (toivottavasti blogger tekee silloin kuvien lisäämisessä parempaa yhteistyötä kanssani..) ja päivittelen pian, mitä tanssirintamalla muuten kuuluu ja kuinka kärkitossujen metsästys on lähtenyt liikkeelle. Huomenna kuitenkin tanssitreenit pitkästä aikaa. Ihanaa!

Haluaisin vielä haastaa teitä kertomaan, että miksi te tanssitte.
Why do you dance?

Kuvat weheartit

Inspiraatiota syksyisiin päiviin

2011-08-22T03:25:00.000+03:00

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.
Kuvat weheartit

Balettia, nykytanssia ja kärkitossut!

2011-08-17T01:32:00.002+03:00

Syksyn ensimmäiset tanssitunnit on nyt korkattu. Ihana fiilis! Molemmat tunnit olivat kyllä koko kesän mittaisen odotuksen arvoisia. Aloitin syksyn siis baletilla ja nykytanssilla. Baletissa uusia asioita olivat taso, ryhmä ja opettaja. Nykytanssissa taas koko tanssilaji. Kerron nyt molemmista tunneista hieman!
Olin tänään siis ensimmäistä kertaa uuden opettajan tunnilal ja pakko on myöntää, että minua jännitti aika paljon ennen tuntia. En oikein tiennyt, mitä odottaa. Aivan turhaan kylläkin jännitin, koska pärjäsin ihan hyvin. Opettajakin oli todella mukava ja kannustava. Opetustyyli on ehkä hieman erilainen verrattuna aikaisempien opettajieni tyyleihin, mutta eipä sillä väliä. Tanssimme esimerkiksi alkulämmittelyksi irlantilaista tanssia. Hauskaa! On vain avartavaa, kun opettajat painottavat eri asioita tunneillaan ja antavat korjauksia eri jutuista. Muut ryhmäläiset ovat hieman minua nuorempia, mutta sekään ei oikeastaan haittaa mitään. Pian alkavasta kärkitossutreenistä, olen aivan valtavan innoissani. Sovimme siis, että kaikki saisivat hankittua tossunsa viiden viikon aikana eli reilun kuukauden päästä pääsen aloittamaan harjoittelun kärkitossuilla. En vieläkään voi uskoa sitä todeksi! Opettaja kehotti menemään sovittelemaan tossuja mahdollisimman pian, joten päätin mennä tossukauppaan jo huomenna.
Niin ja sitten se nykytanssi. Jotenkin aivan säikähdin sitä, miten ensimmäisestä tunnista lähtien vaadittiin kovaa antautumista ja energiatasoa. Esimerkiksi alkulämmittelynä pyörimme lattialla ensin aivan pieninä palloina ja sitten avasimme kädet ja jalat niin pitkälle kattoa kohti kun vain saimme. Mahtavaa päästä kokeilemaan aivan uudenlaista puolta tanssista. Uskon, että itselläni vie hieman aikaa ennen kuin osaan heittäytyä täysin mukaan tunneilla vaadittaviin juttuihin. Toisaalta heittäytymistäkin oppii sitten ajan kanssa. Tunti ei lähtenytkään aivan alkeista, kuten tunnille ilmoittautuessani olin luullut. Mutta oikeastaan sekään ei haitannut menoa. Monet tekniikka-asiat olivatkin tuttuja jo baletista.

Tällä viikolla olisi ollut vielä kaksi tuntia balettia ja jazztanssia luvassa, mutta en pääse ainoallekaan loppuviikon tunnille. Harmillista!

Mutta nyt on pakko mennä nukkumaan. Väsynyt, mutta onnellinen balleriina kuittaa!

Tossujen paikkailua

2011-08-16T14:22:00.009+03:00

Kuten kuvasta näkyy, tossuni tarvitsivat kipeästi paikkausta. Oikean jalan tossussa oli isovarpaan kohdalla suuri reikä. Niinpä otin reippaasti esiin langan, neulan ja valkoisen kestävän oloisen kangaspalan ja ompelin sen kiinni tossuun. Jotkut ostavat heti ensimmäisen reiän ilmestyessä uudet tossut, mutta minulla on tapana paikata tossuja niin kauan kun ne vain kestävät. Näitä tossuja olenkin paikannut jo ainakin neljä kertaa. Kyllähän ne todella kuluneilta näyttävätkin, mutta mitäpä se treeneissä haittaa. Olen kuullut myös, että tossujen paikkaus onnistuisi apteekista saatavalla kangasteipillä. Se kuulostaakin hyvältä idealta ja olen ajatellut kokeilla sitä piakkoin. Teippaaminen säästäisi ainakin aikaa ja hermoja. Ompeleminen ei nimittäin ole lempipuuhaani ;).

Ja tässä tossu taas ehjänä ja käyttövalmiina!

Kesätreenin koonti

2011-08-14T13:19:00.000+03:00

Nyt kun syksyn tanssitunnit ovat alkamaisillaan, on hyvä verestää hieman muistoja ja kerrata kesätreenin onnistumista. Alkukesästä taisin lupailla itselleni venytellä ja lenkkeillä säännöllisesti. No, kuinkas sitten kävikään? Tässäpä siis koonti kesätreenistä. MUTTA muistutan tässä vaiheessa meitä kaikkia, että itseähän varten sitä vain treenataan ja siksi, että se on hauskaa :). Eli jos treenaaminen alkaa maistumaan puulta, niin sitten voi rentoilla hyvällä omallatunnolla. Lisäksi kesätreeni ollessa kyseessä, ei tule olla liian itsekriittinen. Syksyllä ehtii taas palata rutiiniin!

Lenkkeily
Lenkkeiltyä ei tullut niin intensiivisesti kuin keväällä kuvittelin lenkkeileväni. Juoksulenkkejä tein pari silloin tällöin. Ehkä noin kerran kahdessa viikossa. Viiden kilometrin kävelylenkkejä tein kyllä lähes päivittäin, koska lenkitin koirani. Täysin rapakuntoon en kuitenkaan onneksi joutunut, koska pyöräilin viitenä päivänä viikossa noin kymmenen kilometrin työmatkan (säällä kuin säällä). Eli pyöräiltyä tuli päivässä noin kaksikymmentä kilometria! Hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Tähän kuntoilukategoriaan voi lisätä sitten vielä kaiken muun urheilun, kuten esimerkiksi uimisen sekä lento- ja jalkapallomatsit.

Venyttely
Touko- ja kesäkuun venyttelin mallikkaasti. Vähintään puoli tuntia päivässä oli minimi. Silloin tuntui, että venymisessä tapahtui oikeasti kehitystä ja se oli niin paljon helpompaa. Spagaatikaan ei ollut enää kaukana. Mutta sitten saapui heinäkuu ja venyttelyt vain jäivät. Venyttelin ehkä kolme kertaa koko heinäkuun aikana. Elokuussa en varmaan ollenkaan. Auts! Nyt syksyllä pitää taas ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa säännöllinen venyttely, vaikka siitä en oikeastaan pidäkään.

+ Nilkkatreeni
Tämän osan halusin tänne vielä lisätä, koska nilkkojani olen venytellyt ja vahvistanut todella ahkerasti. Ehkä siksi, että sitä on niin helppo tehdä missä vain. Eniten olen flexannut nilkkoja kuminauhalla, tehnyt bridge-harjoitusta ja releveetä sekä muita omia toimivaksi kokemiani nilkkatreeni sovelluksia. Ja nilkat todella ovat vahvistuneet! Voisinkin tehdä tästä aiheesta pian postauksen, jos teitä kiinnostaa. Mitäs sanotte? :)

Siinäpä kesän treenaukset tiukassa paketissa. Vähän huonoltahan tuo kuulosti ja tavoitteet eivät aivan täysin täyttyneet, mutta kuten alussa ja mainitsin että turha aiheesta on stressaantua sen enempää. Syksyllä taas ehtii treenata tiukemmin! Mitenkäs teidän kesän treenaukset sujuivat? Täyttyivätkö tavoitteet paremmin kuin minulla? ;)

Minulla ensimmäiset tanssitunnit alkavatkin ensi tiistaina. Silloin aloitan baletilla ja nykärillä. Laitan tunneista sitten kommenttia niiden jälkeen. Hieman minua tuo tiistain balettitunti jännittää. Luohan se paineita tietää, että muut ryhmässä olevat ovat tanssineet jo puolet elämästään. Toisaalta olen otettu, että opettajani luottaa minuun näin paljon ja halusi antaa tällaisen mahdollisuuden. Ainakin aion yrittää tosissani! Ja jos ette tiedä mihin edellisellä viittasin lukaiskaapa postaus Jo melkein varma tanssilukkari.

Kuvat googlesta.

Jotain uutta!

2011-08-11T12:05:00.002+03:00


Capezzio Camisole with Adjustable Straps

Malli on hieman avaraselkäinen

Vietin Helsingissä noin kuukausi sitten mukavan päivän. Kyseisessä kaupungissa on aiemmin tullut jonkin verran käytyä, mutta keskustaan en ole päässyt kuljeskelemaan kuin pari kertaa aiemmin. Joten kun sain tilaisuuden kierrellä hieman Helsingin keskustaa, käytin sen tehokkaasti hyväkseni. Uskokaa tai älkää, jouduin kulkemaan kartan kanssa, jotta löytäisin haluamiini paikkoihin!! Olo oli kuin oikealla turistilla. Lopulta löysin kuin löysinkin tieni Footlightin myymälään, joka oli mukavan kokoinen kauppa todella avuliaalla henkilökunnalla! Footlightissa oli laatikoittain erikokoisia ja mallisia Capezzion poistopukuja, jotka maksoivat vain 15e kappaleelta. Aikani pukuja sovitellessa päädyin viimein kuvan mukaiseen laventerin väriseen pukuun (kuva vääristää väriä hieman liian sinertäväksi). Etuosa on vuorattu kokonaan, joten tällä ainakin luulisi tarkenevan talvella, kun salit ovat hyytävän kylmiä. Plussana puvussa on säädettävät olkaimet eli jos ja kun olkaimet venyvät, niin niitä voi kiristää kätevästi. Lisäksi selkäosa on tarpeeksi pitkä minun hujoppiselälleni.Vielä en ole tätä tanssitunnille päässyt testaamaan, mutta uskon puvun ajavan asiansa hyvin!

Pahoittelen kuvan huonoa laatua, mutta käytössäni on tällä hetkellä todella huono kamera, joten koittakaa kestää!

Ja tässä vielä puku päällä. Kuva on Capezzion sivuilta

Pikainen videolinkki

2011-08-08T17:33:00.000+03:00

Mitäs pidätte? Aika mahtavaa, vai mitä?!

"Satubalettia!"

2011-08-05T17:10:00.001+03:00

Kesän aikana olen usempaan otteeseen ollut hoitamassa kolmea alle kouluikäistä pikkuprinsessaa. Tyttöjen juttuja kuunnellessa huomasin, että sana baletti vilahtelee melkein joka lauseessa. Kysäisin sitten, mitenkäs tytöt ovat niin innostuneita baletista ja selvisikin, että vanhin sisaruksista tanssii satubalettia jo toista vuotta ja on puheillaan innostanut myös nuoremmat samasta harrastuksesta. Olisittepa nähneet, miten suurta ihalua sain osakseni, kun kerroin myös itse tanssivani balettia! Tytöt kiikuttivat näytille aivan ylisuloisia vaaleanpunaisia tutuja, tossuja ja balettibarbeja. Niillä sitten on tullut yhdessä leikittyä melkein kyllästymiseen asti. Leikki kulkee lähinnä niin, että minä olen balettiope ja minulla on kolme pientä balettioppilasta. Tosin oppilaat eivät niin harjoittelemisesta piittaa, vaan hauskinta näyttää olevan balettivaatteiden käyttäminen;). Mutta mikäs siinä. Aivan supersuloisiahan ne puvut ovatkin! Huvittavaa on, että itselläni tuntuu olevan leikkiessä aivan yhtä hauskaa kuin pienillä balleriinoillakin. Olen jo kauan haaveillut pääseväni joskus opettamaan satubalettia lapsille.Tämä leikkimielinen balettiopena oleminen on sen takia ollut aivan unelmien täyttymys. Enpä olisi lastenhoitajaksi hakiessani uskonut pääseväni tekemään balettiopen hommia koko kesäksi, mutta ilmeisesti kaikki on mahdollista! ;)

Molemmat kuvat ovat googlesta.

Jo melkein varma tanssilukkari

2011-08-01T19:05:00.001+03:00

Kuva täältä

Olen saanut järjestettyä syksyn tanssilukkarini jo melko valmiiksi. Eli käytännössä se tarkoittaa sitä, että olen ilmoittautunut tunneille ja en vielä ainakaan ole saanyt ilmoituksia siitä, että kyseiset tunnit olisivat täynnä ja en mahtuisi ryhmiin. Toivotaan, että tällaisia ilmoituksia ei tulisikaan! Tuntitarjontaa tarkastellessa olisin voinut valita vaikka kuinka useita tunteja ja tanssilajeja, mutta onneksi osasin pitää pään kylmänä ja ajatella myös opintoja ja rahatilannettani. Tuntien korkeat hinnat ovat juttu, jonka takia useampikin tanssin harrastaja saattaa kiristellä hampaitaan. Mutta onhan tanssiminen sen arvoista, eikö vain ;).
Viime vuonna kävin myös muissa tanssikouluissa "vakiokouluni" lisäksi. Vielä en tiedä, otanko tänä syksynä muilta kouluilta tunteja. Se asia selviää sitten ajallaan. Vaikka aiemmassa postauksessa jo intoilin pääseväni irlantilaisen tanssin tunneille, jouduin kuitenkin luopumaan siitä ideasta, koska tunnin aika ei sopinut minulle. Harmin paikka! No ehkä sitten ensi vuonna pääsisin aloittamaan myös irkun. Mutta nyt itse asiaan eli tanssilukkariini. Valitsin siis viisi tuntia ja määrä tuntuu nyt ainakin ihan mukavalta. Enemmänkin tunteja olisin iloisin mielen voinut ottaa, mutta päätin kuitenkin pysytellä kultaisella keskitiellä. Ainut asia joka jäi harmittamaan oli se, että balettitunteja on vain kolme. Niitä olisin halunnut enemmän mutta minulla ei oikeastaan ollut mahdollisuutta valita kuin nämä valitsemani tunnit. Ehkä sitten muilta tanssikouluilta voisi ottaa esimerkiksi yhden tunnin vielä lisäksi. No, katsotaan. Tässä kuitenkin tanssilukkarini:

Ma: Vapaa
Ti: Baletti 75min, Nykytanssi 75min
Ke: Vapaa
To: Vapaa
Pe: Jazz 60min
La: Baletti 60min, Baletti 75min

Ja sitten seuraa jymyjuttu eli tiistain tunnilla pääsen (mahdollisesti) aloittamaan treenin KÄRKITOSSUILLA! Olen aivan valtavan innoissani asiasta!!! En voinut uskoa korviani kun kuulin saavani mahdollisuuden yrittää vasta puolen vuoden harjoittelun jälkeen. Muut ryhmässä olevat ovat tanssineet jo kahdeksan vuotta! Kuten varmasti uskotte, toivon siis todella kovasti pärjääväni. Tuntuu ihan kuin olisin pieni lapsi, joka odottaa syntymäpäivä- tai joululahjojaan ;). Ensimmäistä tiistain tuntia siis odotellessa..

Suomalaisia tanssiblogeja

2011-07-25T18:51:00.006+03:00

                                                                          kuva täältä

Lisäsin tuossa pari päivää sitten blogini blogilistalle. Selailin samalla muita listalla olevia tanssiaiheisia blogeja ja yllätyin todella positiivisesti. Jo baletti hakusanalla haettaessa blogeja tuli vastaan kaksikymmentä kappaletta. Mahtavaa! Satasen raja ylittyisi varmasti jos lukuun lisättäisiin myös muut tanssiblogit. Innostustani lisää vielä se, että tanssiblogeja pitävät eri ikäiset ja tasoiset tanssijat ja vielä kovin eri näkökulmista. Olen useasti saanut lisää tietoa, motivaatiota ja innostusta toisten tanssiblogeja lueskellessa. On myös hauskaa, miten tanssiblogien kirjoittajat pitävät yhtä neuvomalla ja jakamalla vinkkejä toisilleen. Ja pakko myöntää, että oman blogin perustamisen inspiraationa toimivat juuri nämä aikaisemmin seuraamani tanssia käsittelevät blogit.
   Ajattelin nyt listata tähän löytämiäni suomalaisia tanssiblogeja. Kuten jo aiemmin totesin kirjoittajat ovat aivan eri ikäisiä ja tasoisia, mutta heitä kaikkia tuntuu innostuvan sama asia eli rakkaus tanssiin. Blogit eivät ole myöskään missään järjestyksessä vaan listasin niitä tuohon ilman mitään suurempaa logiikkaa. En myöskään lähtenyt mitenkään erittelemään blogien sisältöä. Kaikki siis voivat tutustua blogeihin itsekseen. Hauskoja lukuhetkiä! :)

http://tutunurinkurin.blogspot.com/
http://aikuisbalettia.blogspot.com/
http://balettiblogi.blogspot.com/
http://en--pointe.blogspot.com/
http://balettia.blogspot.com/
http://tanssisatua.blogspot.com/
http://jeanne-enpointe.blogspot.com/
http://dance-for-fashion.blogspot.com/
http://mary-thedanceoflife.blogspot.com
http://howshemove.blogspot.com/
http://rakkaudestatanssiin.blogspot.com/
http://amandabangbang.blogspot.com/
http://iepukka.blogspot.com/
http://www.lily.fi/palsta/id-rather-dance
http://ppointe.blogspot.com/

Jos omaa blogiasi ei listalta löydy, laita kommenttia tulemaan, niin lisään sen siihen mielelläni!

Syksyn tanssijuttuja pikaisesti

2011-07-22T12:24:00.000+03:00

Viimeinkin postilaatikosta tipahti syksyn tanssilukujärjestys ja tuntisuositukset. Näitä olenkin ehtinyt jo odotella! En vielä kunnolla perehtynyt lukujärjestykseen, joten vielä en tiedä mitä tunteja tulen ottamaan. Tuntisuosituksista päätellen tulen saamaan hyvin viikonloppuun (eli lauantaihin) painottuvan tanssilukkarin. Paljastan lopullisen version ja mielipiteeni tulevasta tanssivuodestani sitten, kun olen päättänyt mille tunneille menen. Nyt voin paljastaa sen verran, että baletin lisäksi on luultavasti tiedossa esimerkiksi irlantilaista tanssia. Siistiä, eikö vain!? Uskokaa tai älkää, mutta olisin jo aivan valmis lopettamaan kesäloman ja siirtymään arkirutiiniin ihan vain sen takia, että pääsisin taas tanssimaan.

Niin ja vielä pahoitteluni siitä, että en ole pitkään aikaan tänne kirjoitellut mitään. Minulla olisi parikin postausideaa tiedossa, mutta kamerani on takkuillut, joten kuvien ottaminen ei ole onnistunut! Toivottavasti saan siis kameran kuntoon ja kuvat koneelle pian.

Mitenkäs teidän tanssisyksynne? Olettekos saaneet jo tietoa syksyn lukujärjestyksistä?

Huonomuistisen balleriinan paras kaveri

2011-07-06T01:52:00.000+03:00

Minulla on tapana baletin jälkeen kertailla mielessäni tunnin sarjoja. Varsinkin sarjojen ollessa uusia tai erityisen haastavia, teen niitä kotona peilin edessä ja kertailen samalla balettiranskaa. Joskus itse liikkeet tai niiden nimet eivät tahdo jäädä mitenkään päähän ja joudun tarkistamaan niitä milloin mistäkin. Netistä löytää hyviä sivuja baletin tekniikasta, mutta niitäkin vielä paremmaksi olen kokenut löytämäni opuksen Piruetti baletin perusteet. Kirjassa esitellään hyvinkin perusteellisesti ja asintuntevasti baletin tekniikkaa. Kuvitus on mielestäni myös hyvin onnistunutta ja havainnollistavaa. Kirjan mainitaan sopivan erityisesti aikuisille aloittajille (eli siis myös minulle myöhemmin teini-iässä uudelleen aloittaneelle), mutta toisaalta sen kerrotaan sopivan myös pidempäänkin tanssineille. Miksipä ei? Kaikkihan joskus saattavat unohtaa jotain baletin tekniikkaan liittyen. Nettikaupoista etsiskelin hintoja, joilla kirja tällä hetkellä irtoaisi ja hintahaarukka oli vaihteleva kolmestakympistä alaspäin. Itse ostin opuksen muistaakseni Suomalaisesta kirjakaupasta reilulla kymmenellä eurolla ja pakko myöntää, että kirja on ollut jokaisen euron arvoinen! Muistinvirkistämisen lisäksi kirja on toiminut myös hyvänä iltalukemisena. Vaikka baletin tekniikan lueskelu on jo todella kiehtovaa, kirjasta löytyy lisäksi myös esimerkiksi baletin historiasta ja tanssijan kehonhuollosta kertovia kappaleita. Ihmeen paljon asiaa on siis saatu pakattua suhteellisen pieneen pakettiin.

Kirjan on kirjoittanut Sandra Noll Hammond
Kirjan kannen kuvan nappasin Googlen kuvahausta

Kotiharjoittelua osa 2

2011-06-21T22:53:00.000+03:00

Nyt kotiharjoitteluni sai todellista puhtia törmätessäni youtubessa näihin videoihin. Videoille on mitä ilmeisimmin kuvattu 18-25 -vuotiaiden balettituntia ja onnekseni myös kohdat, joissa opettaja näyttää sarjat on talletettu videoille. Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisuutta balettituntiin oman tietokoneen ääressä! Videoiden opettaja vaikuttaa mukavalta, mutta ainut minua häiritsevä asia on hänen housujensa leveät lahkeet. Kun katsoin opettajan näyttävän sarjoja oppilaille, jouduin välillä kelaamaan videota taakse päin palatakseni joihinkin kohtiin, koska opettajan liehuvat lahkeet estivät näkemästä mitä hän jaloillaan teki! Itseäni ainakin ärsyttäisi jos oma opettajani pitäisi vaatteita, jotka estäisivät oppilaita näkemästä hänen liikkeitään selvästi. Mutta jos tämä pieni epäkohta jätetään huomioimatta, sarjat vaikuttivat todella kivoilta ja mielenkiintoisilta. Tunnin tasoa en osaa arvioida (osaisiko joku auttaa?), mutta itselleni se näyttää ainakin olevan hyvä eli ei liian vaikea, mutta kuitenkin sopivastu haasteita tarjoava. Muutkin aloittelevat balleriinat voivat siis löytää näistä inspiraatiota kotitreeneihin.
Suosittelen lämpimästä kaikille videoihin tutustumista!

Dancer vs ballerina

2011-06-13T21:35:00.000+03:00

Uskon, että usea on nähnyt tämän videon youtubessa mutta ajattelin silti lisätä sen vielä tänne. Videohan oikeasti on mainos ja mielestäni todella onnistunut sellainen! Vastakohdat ovat siinä hauskasti esillä ja musiikki hyvä. Olisi mahtavaa olla tuo videon balleriina. No, ainahan niitä tavoitteita pitää olla.. ;)

Täydellinen balettipuku löytynyt!

2011-06-13T00:12:00.000+03:00

kuva täältä

Tänä vuonna aloittaessani baletin uudelleen kohtasin saman ongelman, jonka muutkin aloittajat luultavasti kohtaavat eli paniikin siitä, mitä tunnille pitäisi oikein pukea. Itse muistelin lapsuuden balettituntejani ja vaaleanpunaisia pukuja ja tossujani ja oli aivan päästä pyörälläni. Niinpä marssin tunneille löysässä t-paidassa ja lökäpöksyissä. Auts, mikä moka! No hyvinhän niillä ensimmäisen tunnin pärjäsi, mutta hetken muita katsellessani ja opettajan vinkatessa, että löysät vaatteet estävät linjauksien ja lihaksien näkymistä päätin kunnostautua hieman treenivaatteissani. Ihmeesti tyyli onkin tässä kuluneen puolen vuoden aikana muuttunut! Ensimmäinen ostokseni oli tossut. Sen jälkeen on tullut ostettua vaikka minkälaisia shortseja, sukkahousuja ja säärystimiä. Olen tajunnut, että "balettimaisia" vaatteita käyttäessäni tunnen oloni paljon enemmän tanssijaksi (vrt. lökäpöksyt) ja oikein pukeutuneena on myös mukava olo ja helppo tanssia.
Kauemmin tanssineiden asuja ihaillessani keksin, että haluasin myös balettipuvun itselleni. Menin siis sovittelemaan pukuja ja mutta pitkän selkäni vuoksi mitkään puvut eivät sopineet minulle! Vaikka olen todella hoikka edes L-kokoiset puvut eivät minulle mahtuneet! Nyt paljon myöhemmin päätin käydä sovittelemassa pukuja uudelleen ja kysellä, jos uusia malleja olisi saapunut. Onnekseni kauppias esitteli Papillonin uuden peruspuvun, joka on suunniteltu juuri pitkäselkäisille. Puku sopi minulle täydellisesti! Vinkkinä siis kaikille muillekin, joilla pitkä selkä vaikeuttaa balettipukujen löytämistä, että kannattaa kokeilla kyseistä pukua, joka on Papillonin PA4004 (saa viininpunaisena, mustana ja sinisenä). Puku on aivan peruspuku spagettiolkaimilla ja siinä on pienet rypytykset edessä ja selässä. Malli voi jonkun mielestä olla ehkä vähän tylsä, mutta itse pidän pelkistetymmästä tyylistä enemmän kuin erikoisemmista malleista. Tästäpä nyt mainospuhe muodotui, mutta ajattelin vain vinkata muillekin. :)

Kotiharjoittelua

2011-06-06T13:37:00.000+03:00

kuva täältä

Niin ihana kuin kesä onkin, se toi mukanaan myös tauon tanssitunteihin. Kauhuissani tuossa yhtenä päivänä jo ajattelin, kuinka kankeana sitä ensi syksynä sitten tunnille palaakaan! Ei taida onnistua helpoinkaan tankosarja. Omalla tanssikoulullani ei ole tarjolla kesälle tunteja, joten kotiharjoittelu merkitys tulee varmasti kasvamaan tässä parin kuukauden aikana. Uskon itselläni harjoittelun rajoittuvan lähinnä lenkkeilyyn ja venyttelyyn, mutta parempihan sekin on kuin ei mitään. Olisihan se ihanaa päästä tunneille kesälläkin. Aiemmin keväällä katselin eri tanssileirien mahdollisuuksia, mutta harmillisesti en yhteenkään niihin kesätöiden vuoksi pääse osallistumaan. Ehkä sitten ensi kesänä ehtisi kokeilemaan elämää tanssileirilläkin.

Millainen tanssikesä teille on tulossa? Oletteko menossa jollekin tanssileirille? Entä millaista kotiharjoittelua aiotte tehdä?

Tästä se lähtee!

2011-06-06T03:10:00.002+03:00

Aloitan siis aivan uuden blogin rakastamastani aiheesta tanssista ja erityisesti juuri baletista. Aloitin baletin 4-vuotiaana, mutta jouduin lopettamaan sen kahdeksan vuotiaana minusta riippumattomasta syystä. Harrastin pari vuotta voimistelua ja sen jälkeen jalkapalloa, mutta kaipasin aina päästä tanssimaan balettia uudelleen. Nyt monen monen vuoden jälkeen myöhäisessä teini-iässä minulla on ollut taas mahdollisuus palata takaisin tanssisaleihin ja olen tehnyt sen valtavan suurella innolla! Nyt treeniä on ehtinyt kertyä seitsemän kuukauden ajan. Paljon uutta on tullut opittua mutta paljon enemmän on vielä opittavana! Pakko myöntää, että olen hieman katkera siitä, että jouduin lopettamaan baletin aikoinani. Toisaalta olen kiitollinen, että minulla on nyt mahdollisuus päästä toteuttumaan unelmaani ja kehittyä tanssijana.

Tarkoituksenani on kirjoitella siis aiheesta ja aiheen vierestä eli aivan tiukkapipoisesti en blogiani pelkäksi tanssiaiheiseksi määrittele. Katsotaan nyt mihin suuntaan tämä tästä lähtee elämään. Toivotetaan onnellista syntymäpäivää uudelle blogille! :)