perjantai 8. heinäkuuta 2016

Hölkkää, sadetta ja vähän tanssiakin


Uusi naapuri <3

Kesä se porskuttaa eteenpäin hyvin itsevarmalla otteella. Heinäkuussa mennään ja mitäs tästä kesästä nyt uskaltaisi sanoa.. Sateista on ainakin ollut :'D. Mä en ole keleistä jaksanut stressata, vaan nautin kesäisestä luonnosta säällä kuin säällä. Jos niitä aurinkoisia päiviä jää liikaa odottelemaan, niin kesä menee ohi ennen kuin huomaa sen edes alkaneen. Ja onneksi jätski maistuu samalta sateessa ja auringossa (toki suosin aurinkoista säätä!). 

Matkustin juhannusperjantaina (9,5h yök) tänne vähän etelämpään vanhempien luokse ja täällä olen viihtynyt viime viikot. Ensi viikolla olisi tarkoitus lähteä entiseen opiskelukaupunkiini vähän tuulettumaan, näkemään kavereita ja käymään tanssitunneillakin. Tuulettumaan lähinnä siksi, että vanhempani asuvat maalla ja hetken täällä aina viihtyy... Sitten alkaakin jo mieli vetää kaupunkiin ihmisten keskelle, vaikka onhan täällä maalla ihanaa rauhaa ja luontoa. Olen juuriltani maalaistyttö, mutta ainakin tällä hetkellä ja tässä elämäntilanteessa kaupungin syke on se paikka missä viihdyn parhaiten. 

Mä olen herätellyt vähän lenkkeilyharrastustani eloon ja se on ollut kivaa. Käytiin kavereiden kanssa jopa juoksemassa 12 km erään juoksutapahtuman hölkkäsarjassa ja sijoituin kisassa jopa kolmanneksi! En ole koskaan aikaisemmin tainnut juosta 12 kilometria, että vertailukohtaa ajalle ei siis ole (1h 14min 28s). Oma ennätykseni siis ;'D. Kiva huomata, että ihan peruskunnolla voi käydä heittämässä tuollaisen lenkin ja selvitä siitä vielä hengissä ihan ok ajalla.  Tuosta ajasta olisi siis kiva lähteä parantamaan, sillä lenkkeilyä taidan kesän mittaan jatkaa harrastuksena enemmänkin jos vain paikat kestävät (lue: polvet). 


Lenkille säällä kuin säällä!

Meinasin jo kirjoittaa, että tanssista ei ole uusia kuulumisia kerrottavana, mutta onpa sittenkin! Kävin opettamassa erästä aikuisten tanssiryhmää täällä kotikaupungissani viime viikolla. Pidin alkeisnykäriä ja sekoitin siihen sekaan hieman kansantanssia. Tunnin suunnittelu oli työlästä puuhaa, mutta mukavaa kuin mikä. Keksin kaikki sarjat siis itse ja treenasin niiden opettamista aika paljon. Huolellinen valmistautuminen oli kyllä hyvä juttu, sillä tunti (tai siis kahden tunnin sessio) kulki luontevasti ja saumattomasti alusta loppuun. Ennen tuntia mua jännitti, mutta jo alkulämpän jälkeen olin tosi elementissäni. Mun on joskus joissakin tilanteissa vaikea ottaa tilanne haltuun, jos ohjaan useaa ihmistä kerralla. Tanssia ohjatessa tätä ongelmaa ei todellakaan ollut ja uppouduin ohjaamiseen niin kovasti, että unohdin tarkkailla itsenäni siinä tilanteessa. Usein saatan siis ikään kuin "tiedostaa" itseni tilanteissa, joita jännitän. Miettiä sitä miten olen, mitä sanon ja mitä teen... Yleensäkin arvostella omaa tekemistä jatkuvasti ja super kriittisesti. Tällä kertaa en edes huomannut arvostella itseäni tekemisen aikana, vaan jätin jälkipuinnin tunnin loppuun, niinkuin mielestäni kuuluukin. Sain tunnista todella hyvää palautetta ja se lämmitti mieltä kovasti. Kiitos kuuluu tietysti  myös motivoituneille tanssijoille, joita tunnilla oli :).

Alkeistunnin opettaminen oli ihmeen palkitsevaa hommaa! Aluksi mietin, onko minulla mitään annettavaa näille aikuisille tanssijoille. Heti tunnin alusta ymmärsin, että kyllä vain on. Oli hyvä fiilis huomata, että osasin korjata tanssijoita, antaa uusia vinkkejä ja näkökulmia. Nyt en voi olla ajattelematta olisiko sitä vielä ensi keväänä haettava tanssiopettaja kouluun... Aina vain se ajatus tuolla takaraivossa kummittelee ;). No, asia kerrallaan...