tiistai 18. syyskuuta 2012

Joy Womack


Videolla 17 -vuotiaan Joy Womackin taidonnäytteitä balettitunnilta. Aivan upeaa tekniikkaa ja mikä aukikierto sekä nilkan ojennus!

perjantai 14. syyskuuta 2012

Epäoleellisia huomioita balettitunneilta



1. Kukaan ei koskaan halua tehdä meidän tunnilla sarjoja ensimmäisenä. Tämän seurauksena kaikki yrittävät piiloutua toistensa taakse, kun sarjat alkavat. Mutta tosiasia vain on, että kaikki eivät millään voi olla viimeisiä ja jonkun vain on pakko olla ensimmäinen!

2. Meidän erään salin tangossa on purkkaa. Vähän ällöttävää, kun käsi joskus lipsahtaa tähän purkkakohtaan (tällä viikolla niin tapahtui ainakin kolmesti!).

3. Meidän opettaja sanoo lähes jokaisen sarjan jälkeen, että se meni tosi hyvin MUTTA voisitte korjata sitä, sitä, sitä ja sitä asiaa. Usein mietin, että mikähän se hyvä kohta siinä sarjassa mahtoi olla..

4. Joskus ihmettelen miten opettajat jaksavat katsella samoja naamoja päivästä toiseen. Tänäänkin sain kommentin, että muistathan sen, sen ja sen asian, missä toissapäivänä ja eilenkin sinua jo korjasin. Niinpä niin!

5. Kun tehdään (siis usein rämmitään) uutta sarjaa ensimmäistä kertaa läpi se ei aina mene kovin loistavasti. Tänään mietin, kuinka koomiselta baletti näyttääkään silloin, kun meno on vähän huojuvaa, suunnat vääriä ja liikket epävarmoja. Tiedättekö, mitä tarkoitan? ;)

6. Mun kärkitossut kopisee puolet kovempaa kuin muiden.


Oletteko te kiinnittäneet tunneillanne huomiota mihinkään epäoleellisuuksiin? ;)

Kuva weheartit

perjantai 7. syyskuuta 2012

Luottokamat

Olen huomannut, että baletissa tarvikkeilta vaaditaan paljon - lähes täydellisyyttä. Tossujen tulee sopia täydellisesti eikä vain melkein. Jos balettipuku kinnaa, tai on liian löysä, se jää luultavasti käyttämättä. Varmaan siksi balettikamppeita hankkiessa tulee tehtyä joskus hajaostoksiakin. Varsinkin, jos niitä tilaa ilman sovitusta. Ajattelin listata tähän ihan huvikseni balettikamppeet, jotka olen todennut parhaiten toimiviksi.
Convertible tights - Capezio
Capezion trikoot

Nämä kestävät paremmin kuin mitkään muut kokeilemani. Minulla on jonkinlainen kirous siinä, että balettitrikooni hajoavat aina jo ensimmäisellä käyttökerralla. Nämä trikoot kestivät lähes puolisen vuotta! Supplex ja lycra materiaaleina taitavat olla siis normaaleja trikoomateriaaleja kestävempiä.
Elastorib - Bloch
Blochin nauhat

Nauhat kärkitossuihin. Erityisen toimivat näistä tekee sen, että akileksen kohdalla takan on nauhoissa pieni pala kuminauhaa, joka tekee nauhoista paljon miellyttävämmät käytössä.
Skinnydips - Toesavers
Toesavers skinnydips 

Geelipehmusteet kärkitossuihin. Sopivan ohuet niin, että lattiatuntuma säilyy, mutta pehmustavat silti tarpeeksi.
Etudes - Papillon
Papillon balettipuku

Kaikin puolin hyvä baletin peruspuku. Oikeastaan paras tähän mennessä löytämäni.

Pro Elastic - Bloch
Bloch Pro Elastic

Hyvät ja toimivat luottotossut.
2007
Grishko 2007

          Mitkä ovat teidän luottokamojanne tanssissa?                                     

maanantai 3. syyskuuta 2012

Vanha tanssikoulu vs. Uusi tanssikoulu



Olen tyytyväinen uuteen kouluuni ja siellä saamaani baletin opetukseen, mutta silti yhä useammin ajatukset harhailevat siihen, mitä vanhan tanssikouluni tunneilla tällä hetkellä oikein opetellaan.. Sen tiedän, että siellä edetään lujaa ja jos haluaa pysyä siinä vauhdissa mukana, niin on annettava tunneilla aina kaikkensa (ja joskus edes se ei tunnu riittävän). Molemmissa tanssikouluissa on toisaalta hyvät ja huonot puolensa. Vanhan tanssikouluni opetus on erinomaista, mutta opettaja keskittyy liian usein vain parhaisiin tanssijoihin aikomuksena leipoa heistä tulevia ammattiballerinoja. Tämä ei tietenkään ole paha asia, mutta tarkoittaa sitä, että muut keskivertoiset (puhumattakaan keskivertoa huonommista) sitten tulevat perässä ja saavat opettajalta osakseen useimmiten vain moitteita. Toisaalta siitä ei vain pääse mihinkään, että opetus todella on hyvää ja kurinalaista.

Uuden tanssikouluni opetus on myös todella hyvää ja tunnilla opettaja keskittyy meihin kaikkiin tasapuolisesti. Silti tunneilta puuttu se jokin.. Mietin kauan mikä ihme se voi olla ja tajusin, että opettaja on ihan liian mukava! Kuulostaa ehkä oudolta, mutta kaipaan sitä räyhäämistä ja niitä kirpeitä kommentteja, joita vanhalta opettajaltani sateli. Niin paljon kuin vanhan opettajani tunneilla punastelin ja häpeilin osaamattomuuttani, oli opettajan luoma osaat-tämän-tai-itket-ja-osaat  -ilmapapiiri juuri sellainen, missä minä opin parhaiten. Opin siis silloin, kun on pakko oppia. Nykyinen opettaja on niin kiltti, että huomaan antavani itselleni tunneilla armoa liiankin usein. Tiedän, että opettajani ei pitäisi olla päävastuussa oppimisestani, vaan minun itseni pitäisi huolehtia kehittymisestäni, mutta fakta on se että entinen opettajani sai minut yrittämään kovemmin.

                                

Alkaa siis kuulostaa ehkä siltä, että minun kannattaisi palata entiselle tanssikoululleni, mutta en silti taida sitä tehdä. Uudella tanssikoulullani koen ensimmäistä kertaa tämän lyhyen tanssiurani aikana olevani aivan oikeasti ja oikeutetusti osa ryhmääni. Siis olevani oikealla tasolla ja tunnilla niin itseni kuin opettajanikin mielestä. Vanhalla tanssikoulullani olin aina jotenkin irrallinen - usein lähinnä vain liian huono. Tuntuu myös kivalta, kun tunneilla saa oikeasti opettajan huomiota enemmän, eikä se ole vain parhaiden oppilaiden etuoikeus. Uudella opettajallani on todella hyvä tapa antaa kaikille oppilaille paljon pikkutarkkaa henkilökohtaista palautetta jatkuvasti niin tunnin aikana kuin sen jälkeenkin. Hän tarkastaa aina, että käytössä ovat oikeat lihakset ja säätää liikkeet millilleen oikeanlaisiksi - niinkuin pitääkin! Opetustekniikat ovat myös uusia ja raikkaita. Kaiken lisäksi tiedossa olisi koko konservatorion joulunäytös kaupunginteatterilla, josta en voi olla innostumatta jo nyt.

Kaiken kaikkiaan uudessa tanssikoulussani eikä opettajassani ole siis yhtään mitään vikaa - päinvastoin! Ja uskon, että kohta en enää edes haluaisi palata takaisin vanhalle tanssikoululleni. Olen vain ehtinyt tottua tiukempaan kuriin ja siihen, että tunnilla tehdään asioita nopeaan tahtiin ihan kuin hengen hädässä. Enkä vain voi sille mitään, että joskus kaipaan niitä balettisalissa kaikuvia kirpeitä kommentteja ja opettajan päivittelyä siitä, mitä on tehnyt ansaitakseen luokallisen tällaisia osaamattomia balettioppilaita... Uskoskaa tai älkää, mutta se motivoi yrittämään kovemmin.

Millaisia teidän tanssiopettajanne ovat? Millainen opetustyyli sopii teille parhaiten? Mikä teidät motivoi oppimaan ja yrittämään kovemmin?

  

Kuvat weheartit