lauantai 4. helmikuuta 2012

Taas mukana kuviossa!

Kuva täältä
Kuva täältä
RAD intermediate, check! Ensinnäkin matkustin tunnille junalla. Matkalla oli pari junan vaihtoa, mutta sattuman kaupalla pääsin aina oikeaan junaan. Perillä lähdin vain kirjaimellisesti harhailemaan johonkin suuntaan ja löysin paikan lähes heti. Tunnit pidettiin Crescent Art Centerillä. Siis paikassa, jossa järjestetään erilaisia taidekursseja tanssista näyttelemiseen. Löysin salin, mutta en pukuhuonetta. Onneksi eräs samalle tunnille tuleva tyttö vei minut oikeaan paikkaan. Hän kyseli innoissaan meidän baletin opetuksesta ja muutenkin Suomesta. Sain siis jo ensimmäisen tanssikaverin ja olen innoissani!

Pukukoodina perjantain tunnilla on tummansininen tai musta balettipuku ja vaalenpunaiset trikoot. Hametta saa ilmeisesti käyttää. Minun lisäkseni kukaan muu ei kyllä harjoitushametta käyttänyt, mutta ei opettaja käskenyt sitä ottaa poiskaan. Tuntuu nimittäin niin paljaalta käyttää vain sukkiksia ja balettipukua. Toisaalta, kun kaikki muutkin noudattivat pukukoodia, niin ehkä minäkin opin siihen! Hauskana ilmiönä huomasin, että usealla tytöllä oli suomalaisittain vähän vieraammat demipointe tossut. Siis kärkitossujen näköiset pehmeät harjoitustossut. En oikein ymmärrä, mikä tarkoitus niillä on. Näyttää nätiltä? Vahvistaa nilkkoja?

Opettaja oli aika nuori ja rento. Tunnilla olevat tytöt tekivät hommia sadalla prosentilla ja olivat todella innostuneita baletista. Keski-ikä ryhmässä oli ehkä noin 17 -vuotta eli sulauduin hyvin joukkoon. Tunti koostui ihan perus jutuista kuten alun tankosarjoista, jotka olivat ihmeellisen helpot ja aika nopeasti ohi. Lisäksi opettaja ei teettänyt kaikkia sarjoja kummallekin puolelle, mikä oli mielestäni vähän outoa. Korjauksia tuli jonkin verran, mutta paljon vähemmän kuin mihin olen tottunut. Keskilattiasarjat olivat todella todella liikkuvia, tanssillisia ja paljon eri osia sisältäviä. Ja tuolla paljolla tarkoitan oikeasti paljoa. Sarjoissa oli siis A, B, C ja joskus jopa D osa, joita toisteltiin aivan ihme logiikkaa noudattaen kummallekin puolella. Minä olin aika hukassa.

Jäin vähän kaipaamaan sellaisia jämäkkää tekniikkatreeniä, jossa saa koetella omia äärirajojaan. En tiedä johtuiko se sitten tyttöjen tulevasta tasokokeesta, mutta tunti oli enemmänkin tanssillisten sarjojen läpimenemistä kuin tekniikkatreeniä. Jossain välissä tuntia minulle tuli jopa kylmä ja sitä ei koskaan tapahtuisi oman opettajani tunneilla. Toisaalta en pystynyt tekemään sarjoja aivan täysillä, kun ne olivat vieraita.

Ja sitten juttu, joka yllätti tosissaan. Minun aukikiertoni oli ehkä reilun 10 - 20 -astetta parempi kuin muilla, mun jalka lensi grand jetessä korkeimmalle ja olin myös kaikista venyvin. Ja Suomessa omilla tunneillani en tosiankaan ole se, joka noilla asioilla voisi loistaa! Ihmettelen vain, miten nämä vähintään kymmenen vuotta treenanneet ja kuudetta tasoa suorittavat tytöt ovat "huonompia" noissa asioissa kuin Suomen 12 -vuotiaat ehkä nelostasolla opiskelevat balettitytöt? Mun oma opettaja kertoi ennen lähtöäni, että taso täällä voisi olla vähän heikompi. Tai sitten täällä vain yksinkertaisesti arvostetaan erilaisia asioita. Nämä tytöt osaavat nimittäin tanssia ja ilmaista itseään todella upeasti, vaikka jalka ei sinne korvaan asti lennäkään. Toisaalta olen hieman hämmentynyt, kun nämä 17-vuotiaat haaveilevat täällä ammattilaisen urasta, vaikka ovat suunnilleen samalla tasolla kuin minä vuoden balettitreenin jälkeen?!

Mutta tunnista jäi todella hyvä maku! Käyn nyt ainakin kahdella tunnilla viikossa eli torstaisin kuutostasolla ja perjantaisin intermediate tunneilla. Jos haluatte tsekata koulun, on se siis Laura Walkerin RAD balettikoulu.

4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista lukea näitä kokemuksiasi! Itselläni on kyllä se käsitys, että Briteissä on kovas taso kaikissa ammatillisissa kouluissa, että siellä kilpailu on kovaa ja täytyy oikeasti olla tosi hyvä, että johonkin kouluun pääsee, mutta paha sanoa, miten asiat oikeasti on, kun en ole ikinä siellä suunnalla käynyt. Mutta kavereilta vaan olen kuullut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Niniane,

      Kiva kuulla, että on mielenkiintoista :). Mäkin jotenkin ajattelisin, että taso täällä olisi kova. Ja, että kilpailua opiskelupaikoista riittää ihan varmasti.

      Hmm.. Näiden tyttöjen opettaja on ainakin arvostettu täällä päin ja tuohon balettikouluun ei ihan ketä vaan hyväksytä, kun opettaja haluaa/vaatii oppilaiden saavutavan vain parhaita arvosanoja. Ja niitä nämä tytöt, joiden tunneilla käyn, ovat ilmeisesti saaneetkin. Ehkä sarjat olivat vain sellaisia, että he eivät päässeet vielä loistamaan taidoillaan. Silti ihmettelen sitä kuinka tytöt kertoivat, että eivät koskaan venyttele tai tee muutakaan oheistreeniä.

      Poista
    2. Kyllä kannattais tyttöjen edes jotain oheisharjoittelua joskus harrastaa, koska onhan se kaiken a ja o, että paikat pysyy kunnossa. Kyllä sen sitten vähän vanhempana huomaa, että alkaa kropassa tuntua, jos sitä ei yhtään huolla. Nuorena ja notkeana sitä vaan ei aina tule ajatelleeksi. :)

      Poista
    3. Niin mäkin ajattelen! Mielenkiinnolla odotan jo seuraavaa tuntia eri opettajan opissa, että millaista siellä mahtaa olla. Opiskelavaihdon lisäksi olen näköjään myös "balettivaihdossa" ja tämä vaikuttaa olevan todella avartavaa!

      Poista