perjantai 17. helmikuuta 2012

Ei niin onnellinen uusi Grishkojen omistaja

Kävin ensimmäistä kertaa täällä tanssitarvikeliikkeessä, joita koko kaupungissa taitaa olla vain yksi kappale! Tarkoituksena oli siis saada uudet kärkitossut. No.. Sovittaja oli vanhahko hyvin tarmokas nainen, joka alkoi vetelemään eri mallisia ja kokoisia Grishkoja hyllystä. Hän kysyi, minkä merkkiset edelliset tossuni olivat ja kun kerroin merkin olleen Bloch hän vain pudisteli päätään ja pyöritteli silmiään. Sovitus alkoi hyvin hyvin pienikokoisista tossuista. Kokoja oli todella paljon ja siitä kauppias saa olla ylpeä! Sovittaja oli tyytyväinen jo koon viisi kohdalla, mutta minä pystyin hädin tuskin kävelemään, kun tossu oli niin pieni. Viimein myyjä tarjosi minulle viisi puolen. Tossu tunti aika lyhyeltä sekin, mutta kutonen ei myyjä mukaan tullut kysymykseenkään.

Siinä tepastelin ympäriinsä napakoissa viisi puolen tossuissa, jotka kärjillä seisoessa tuntuivat täydellisiltä, mutta normaalisti seisoessa painajaisilta. Olin ottanut myös vanhat tossuni mukaan ja näytin niitä myyjälle ja siitäkös se riemu alkoi! Ensinnäkin tossujen nauhat ja se kuinka ne oli ommeltu oli myyjän mielestä pelkkä vitsi. Kuminauhoja ei tossuissa tarvitse käyttää kuulemma kuin silloin, jos on jaloissa erityisiä ongelmia (?) Ja nauhat on ommeltava hänen mukaansa todella taakse eli lähes siihen kohdalle, jossa kuminauhani tällä hetkellä tossuissani ovat. Voihan olla, että myyjän tyyli on toimiva, mutta uskon, että tossujen nauhoittamiseen on useita hyviä tapoja - ei vain tämä myyjän suosima. Seuraava juttu, johon myyjä tarttui, oli Blochin satiininauhat, joissa on välissä kuminauhaa. Hän kysyi josko olin ommellut kuminauhat niihin itse. Kun kerroin kuminauhojen olevan siinä estämässä nauhoja luisumasta, hän tokaisi, että siksi pitäisikin käyttää nauhoja, jotka eivät alkujaankaan luisi. Siis ei satiininauhoja. Varmasti siinäkin on pointtinsa, mutta minä todella pidän Blochin nauhoistani ja aion käyttää niitä vielä tulevaisuudessakin!

Sitten tultiin mielenkiintoiseen vaiheeseen, kun myyjä halusi minun sovittavan vanhoja tossujani. Hän totesi niiden ensinnäkin olevan aivan vääränlaiset ja siinä olen hänen kanssaan samaa mieltä. Myyjä vahvisti kaiken, mitä olen epäillytkin, että tossut ovat liian isot, leveät ja pohja painuu pahemman kerran sivuun kärjellä oltaessa. Käytännössä tuki, jonka tossuista saan, on olematon. Ja siltä se on tuntunutkin. Sovittaja kertoi myös, kuinka olen nämä kolme kuukautta tanssinut varpaat runtattuina kaksinkerroin, kun tossuni ovat niin leveät. Ei ihmekään, kun varpaani ovat taittuneet vaikka mihin suuntaan! En taida siis enää palata käyttämään Blochin tossuja, koska tarpeeksi kapeaa mallia ei siltä merkiltä taida löytyä.

Omien vanhojen tossujen kokeilemisen jälkeen Grishkojen sovitus jatkui ja myyjä oli takuuvarma siitä, että Grishko 2007 XXX kovalla pohjalla olisi täydellinen tossu minulle. Minä taas pohdin sitä, kuinka tossu tuntui edelleen aivan liian lyhyeltä normaalisti seistessä. Kokeilin kutosta ja viisi puolta vuoron perään useita kertoja ja lopuksi päädyin epävarmasti pienempään kokoon, koska myyjä sanoi kutosen olevan aivan yhtä suuri kuin edellinen Blochin tossu. Ja lisäksi myyhä oli asiastaan niin varma, että tuntui hankalalta lähteä kilpailemaan toisten kärkitossujen ostosreissulla kymmenien vuosien kokemuksen omistavan sovittajan kanssa. Kovan pohjan hylkäsin heti, sillä se tuntui vain liian kovalta (toki tossua ei ole vielä muokattu, mutta silti..). Myyjä sanoi, että minulla on korkea voimakas jalkaholvi, mikä yllätti minut täysin! Nimittäin nilkkani ovat heikot sekä omistan ärsyttävämpääkin ärsyttävämmät lättajalat.

Nyt istun kirjoittamassa tätä tekstiä uudet pienet tossut jalassani. Tai ainakin luulen tossujen olevan pienet, sillä ne sattuvat niin paljon. Isovarpaani on vahva ja pisin kaikista varpaista, joten se osuu kärkeen pahemman kerran. Ja se sattuu paljon! Kärjellä seisoessa tossu on taas kuin unelma. Ensimmäisten tossujeni sovittaja sanoi, että kärjelle noustessa täytyisi kantapäähän jäädä vähän tyhjää kangasta ja silloin tossut olisivat sopivat. Näihin tossuihin kangasta jää ihan millin verran ja normaalisti seistessä kangas on pingoittunut ihan tiukaksi kantapäätä vasten - siis todella tiukasti!  Ymmärrän sovittajan pointin siinä, että iso tossu on huono juttu, mutta eivät liian pienetkään tossut kovin hyväksi ole.

Toisaalta myyjä sanoi, että koska olen aloittanut tanssimisen liian isoilla tossuilla, en ymmärrä miten napakat tossujen pitäisi oikeasti olla. Ihan totta varmasit, mutta kyse ei olekaan siinä, että boksi tuntuisi liian napakalta, vaan tossun pituus. Ääh, miksi tämä on aina näin hankalaa! Taidan lähteä Dubliniin tsiikaamaan heidän tossuvalikoimansa jos pääsisin sovittelemaan vaikka Gaynoreita. Jos jotain hyvää tästä tossujen hutiostoksesta täytyy keksiä, niin ainakin sen, että ymmärsin nykyisten tossujeni olevan ihan kamalat ja jopa vaaralliset jalalleni. Ne kun eivät nimittäin tue jalkaa oikeastaan mistään kohtaa.

Sovittajan mukaan olen todella pian takaisin hänen kaupassaan hakemassa Grishkoja kovalla pohjalla, mutta pelkään pahoin, että olen pian oven takana hakemassa Grishkoja, jotka ovat kokoa kuusi - tai sitten minua ei näy hänen kaupassaan enää ollenkaan.

13 kommenttia:

  1. Huh mikä sovittajamamma! :D ...ja hyvä, että sait kuitenkin positiivistakin tietoa irti tosta ostosreissusta. Toivottavasti Dublinista löytyy sopivat klopot :)

    Mun käsittääkseni muuten ne kuminauhat siellä satiinin keskellä on sen takia, että helpottavat akillesjänteeseen kohdistuvaa painetta. Näin luki ainakin niissä Bunheads-merkin vastaavissa nauhoissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu täällä ihmiset kyllä vaikuttavat olevan hieman tempperamenttisempia kuin Suomessa. Tai sitten he vain tuovat tempperamenttinsa vahvemmin esille :D.

      Ja sovittaja kertoi kyllä paljon uusia hyödyllisiä asioita. Todella ammattitaitoinen hän vaikutti olevan kyllä :). Liikkeeseen mennessä olisi pitänyt olla esimerkiksi lupa kärkitossuihin omalta tanssikoululta, että saisi kärkitossuja edes ostaa! Minä sain kuitenkin luvan, kun kerroin tanssikouluni nimen ja että tossut eivät ole ensimmäiseni. Ammattitaitoiselta hän vaikutti myös katsoessaan vanhoja tossujani ja varpaista tulleiden painaumien mukaan teki jo valtavan analyysin siitä, millä tavalla tossu on vääränlainen ja kaikki jutut osuivat oikeaan.
      En sitten tiedä, miksi hän myi minulle pienet tossut, vaikka kovin osaavalta sovittajalta vaikuttikin!

      Niin hei hyvä lisäys muuten tuo, että kuminauhat vähentävät painetta akilesjänteessä. Muistan itsekin kuulleeni sen!

      Poista
  2. Mulla on just ne Grishkon 5 puol XXX ja kovat pohjat! :D ja niihin pitää oikeasti vain tottua, aluksi normaalisti seisominen sattuu mutta pehmityksen jälkeen se ei tunnu enään ollenkaan! Pitää muistaa vain pehmittää kotelo osaa tarpeeksi pitkälle. Ja se miten hyvän tuen niillä saa kun on kärjillä korvaa kyllä alun epämukavuuden. Sovittaja mummon mielipiteeseen tossujen nauhoista kyllä yhdyn taaemmaksi ommeltuna niistä saa hyvää tukea. Satiini nauhoissa ei taas mielestäni ole mitään vikaa ja ne näyttävät ihanilta :D
    Toivottavasti löydät sopivat tossut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa siltä, että sä oot tykännyt noista tossuista. Kiva! :) Minkä kokosta kenkää käytät muuten normaalisti? Mietin vaan tuota tossun kokoa. Eikös 5 ja puoli vastaa ehkä n. 39 kokoa kärkitossuissa?

      Ootko muuten käyttänyt samaa tossua medium pohjalla? Tämä sovittaja sanoi tossun nimittäin olevan entinen ennen kuin se on kunnolla edes muokattu ja siksi suositteli kovaa pohjaa. Miten muuten pehmität sun tossut? Vasaralla? ;)

      Voisin seuraaviin tossuihin kokeilla tuota toista ompelutapaa vuorostaan. Mutta ehkä vielä lisään kuminauhatkin sinne taakse varmastamaan, että tossu pysyy jalassa..

      Ja kiitti paljon! Ehkä ne hyvät tossut sieltä vielä vastaan tulee :)

      Poista
    2. Vähän myöhässä vastauksia! Normaalisti kenkäni ovat kokoa 38. Kokeilin meedium pohjalla ja mun nilkoille se oli liian pehmeä :D ihan kuin sovittaja sanoi. Mä en oo koskaan uskaltanu lähtee pehmittämään tossuja vasaralla! Ne pehmenee kun ne pistää jalkaan, nousee päkiöille ja hitaasti kärjille, kärjillä tehdään plie ja mennään vähän kärjen yli, takaisin kärjelle, ja siitä päkiöille ja alas ja sitä sitten toistetaan käsin pohjan taivutteleminenkin toimii hyvin (kannattaa taittaa myös pöytää vasten) ja peukaloilla olen pehmittänyt kotelo osaa.
      Toivottavasti oli jotain apua ja toivottavasti huomaat viellä tämänkin kommentin! :)

      Poista
    3. Hei vaan taas Sade,

      Mä käytän normaalisti 39 kenkää eli ehkä se 5 ja puoli tosiaan on sitten liian pieni koko mulle jos näin loogisesti yrittää ajatella ja vertailla :D.

      Kiitti vielä tossujen pehmittämisvinkeistä! Kuulostaa siltä, että Grishkotkin pehmiäis suhteellisen vaivattomasti kuitenkin. Ja en minäkään ihan ensimmäisenä siihen vasaraan tarttuisi, huh..

      Poista
  3. Ai että tunnen sinun kipusi - I feel your pain! Mulla on kans yhdet tossut jotka ovat kuin unelma kärjillä seistessä, mutta painajainen tasajalalla. Ei niillä voi tanssia, mikään pehmennys ei auta liian lyhyeen malliin. Sen sijan muuten vain napakat kyllä mukautuvat käytössä. Grishkojen kovuudesta voin sanoa sen verran, että kaikki tuntemani prot (ja melkein prot) katkaisevat pohjan kantapään alta!

    Huvittaa tuo rouvan asenne Blochin tossuja kohtaan, se on nimittäin tyypillistä Grishkojen myyjille. Vain oma merkki kelpaa, ja kilpailu valmistajien välillä on kova! Blochilla on nykyään hurjasti erilaisia malleja, ja kyllä niitä kapeitakin löytyy kun vain liike on oikea. Mä kävin muuten Hesassa Grishkon myymälässä ja vain yksi malli olis sopint mulle - eikä sekään istunut niin hyvin kuin mun Blochit (Balance European). Sitä paitsi sain niille hyväksynnän omalta opelta, joka muuten käytty myös Blocheja. Tosin hänen olivat custom-made..

    Sun kyllä kannattais kokeilla niitä GM:n tossuja. Ainakin yksi mun kapeajalkainen ystävä on tosi tyytyväinen niihin! Merkkiuskollisuus sikseen, kunhan löytyy se omaan jalkaan sopiva :)

    Mä käytän satiininauhoja, hyvin toimii. Ja myös kuminauhoja (sellaista huomaamatonta). Kaikki prot käyttää, on se vaan ihme. Ehkä kaikilla on erityisiä jalkoja? ;)

    Tsemppiä tossujen kanssa ja seuraavaaan sovitukseen! Luota myös itseesi, sinähän niissä lopulta tanssit.

    t. Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se varmaan on, että tossua ei saa pehmittämällä pitennettyä. Pituus on ja pysyy sellaisena kuin se sattuu olemaan.. Harmillista sinänsä! Miten toi katkaiseminen käytännössä tapahtuu? Onko mitään vinkkejä, joita osaisit antaa? Itse sitä en uskaltaisi tehdä millään :D.

      Onhan se ymmärrettävää, että omaa merkkiä kannattaa kehua. Varsinkin, kun myyjällä ei hyllyssä muita tossuja näyttänyt olevan. Parit Freed of Londonin tossut siellä näkyi olevan sekä aivan pieniä kokoja Gaynoreista.. Ja sitten suuri kasa Capezzion demipointe tossuja!

      Custom-made Blochit kelpais mullekin ;). Kiva muuten, että oot löytänyt hyvän mallin, joka sopii sun jalalle. Jes! Ja aika hyvä, jos opekin hyväksyy ne. Tulee turvallinen olo.

      Mä en oikein tiedä, missä Gaynoreita pääsisi kokeilemaan.. Mhh. Pitäisi ehkä lähteä Lontooseen kärkitossun metsästys matkalle! Ja sitä kuminauhapelkoa en ymmärtänyt ollenkaan. Myyjä jopa sanoi, että ne voivat aiheuttaa jopa jalkavaivoja. En sitten oikein ymmärtänyt miten ja miksi.

      Kiitti tsemppauksesta! Onneksi jokaisella sovituskerralla oppii jotakin uutta hyödyllistä ja on taas pikkuisen entistä viisaampi:).

      Poista
    2. Mä oon itse ainakin katsonut Grishkon tossuista sen kantapääkohdan kääntämällä kankaan väärinpäin niin pitkälle kun se menee (rullaat kankaan vuoripuolen näkyville kantapäästä alaspäin). Nouset kärjelle toisella jalalla niin, että jalka on siinä asennossa missä tanssit, merkkaat kohdan itelle ylös, otat tossun pois jalasta ja murrat pohjan ''katki'' siitä kannan alta. Pitää olla aika tarkka, että katkoo ne juuri siitä kantapään ja jalkaholvin ''risteyksestä'', muuten tossut kestää huonosti eikä tue kunnolla. :)

      Ja niin, eihän sitä kokoa saa suurennettua, mutta mulla ainakin on napakoissa tossuissa auttanut vesi.. Suihkutat suihkepullosta vettä tossun kantaan (kankaaseen siis) ja annat niiden kuivua jalassa. Kangas venyy/pehmenee hiukan ja itellä ainakin on auttanyt huomattavasti! Tosin mulla tossu on ollut vaan napakka, ei varsinaisesti sattunut tai mitään.. :/

      Ja kuminauhoista sen verran, että jos on vahva nilkka, ei kuulemma tarvitsisi sellaista nilkan kiertävää kumpparia, vaan ''kantapääkuminauha'' riittäis,i jos on aiia pakko jotain laittaa.. En oikein tiedä mitä pitäis uskoa, mulla on vahvat nilkat ja silti käytän iha kunnon kumppareita. Tuntuu että jalka pysyy paikallaan paremmin ja musta ainakin tuntuu turvallisemmalta.. :D

      Mutta joo, sori kun varastin Johanna sun neuvonantokohdan, piti vaan alkaa ite taas pätemään omilla kokemuksilla :P Mutta ihanaa tanssimista sulle sinne ja toivottavasti löydän ne THE tossut joskus! :) Mä en ole vieläkään löytänyt niitä omia tossuja, pitäisi taas hakea uudet.. Jospa nyt vaikka onnistaisi! ;)

      E

      Poista
    3. Kiitos paljon ohjeistuksesta E! :)

      Voisin ehkä uskaltaa kokeilla tuota pohjan katkaisua, kunhan löydän eka oikean kokoisen tossun.. Sun ohje oli kivan selkeä! Mikä tarkoitus tuolla pohjan katkaisulla oikein on? Nuo Grishkot tuntuvat olevan medium pohjalla aika joustavat jo ostettaessa tuosta kantapään kohdalta. Ainoastaan boksi on sitten tosi kova..

      Huh, noiden tossujen nauhoittamisessa tuntuu olevan niin monta tyyliä ja tekniikkaa, että ehkä paras tyyli on sitten se, joka itsellä tuntuu toimivan parhaiten! Kuminauhaa mäkin suosin kun se tuntuu niin turvalliselta!

      Hei, mutta kiva kun tulit pätemään kokemuksillas, koska siitä oli paljon hyötyä! :) Ihanaa tanssimista sullekin ja toivottavasti löydät The tossut tällä kertaa!

      Poista
  4. Eli Grishkossa siis erittäin oleellista on, että tossu katkotaan JUURI OIKEISTA paikoista: kannan alta ja puolivarvas kohdasta (se kannattaa tehdä ihan tossut jalassa painamalla puolivarpaalle, kuitenkin vasta sitten kun tossu on katkaistu kantapäästä).

    Ja niin, totta, Grishkossa tosiaan on pohja hieman pehmeämpi alkujaankin sieltä ylhäältä. Mulla ei ole mitään tietoa miksi se on niin, mutta helpottaa kyllä sitä ylikovat pohjan pehmennystä.. :P

    Toivottavasti vastasin sun kysymykseen, menin jo itekkin ihan sekaisin! Heh.. :)

    E

    VastaaPoista
  5. Hmm, jostain syystä mun kommentin alkuosa ei tullut lainkaan :o Mutta siis:

    Grishkot kannattaa katkaista siitä kannan alta ihan sen tossupohjan materiaalin/koostumuksen takia. Grishkoissa pohja pehmenee vähän eritavalla kuin esim Blochin tossuissa, joissa pohja pehmenee tasaisemmin eikä niinkään napsahda katki. Grishkossa pohja siis oikeasti KATKEAA eikä niinkään JOUSTA. Tossu kestää kauemmin, kun sen katkaisee juuri siitä oikeasta kohdasta, eikä anna tossun käytössä katketa väärästä kohdasta. Yleensä tossu vielä katkeaa siitä keskeltä pohjaa, jolloin tossun käyttöikä lyhenee n 100 vuotta. :D

    E (taas..)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei taas E,

      Ihan järkeen käyvältä kuulostaa tuo pohjan katkaisu. Tosin vähän pelottavalta. Se tuntuu niin pahalta alkaa murskaamaan uusia kauniilta näyttäviä tossuja - ja varsinkin jos ei ole ihan varma, mitä on tekemässä. Oma opettajani Suomessa katkaisi muiden ryhmäläisteni Grishkojen pohjat juuri tuolla tavalla ja vielä lopuksi pehmensi tossut vasaralla. Apua!

      Kiitti paljon neuvoista :).

      Poista