keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Myöhässä!


Tänään olin kahdella tapaa myöhässä. Ensinnäkin istuskelin kahvilassa kaverini kanssa kaikessa rauhassa, kunnes tajusin katsoa kelloa ja hupsista tunnin alkuun olikin enää vain 15 minuuttia aikaa. Siitä sitten pyöräilin tanssikoululle niin lujaa kuin vain ikinä pyörälläni pääsin, syöksyin pukuhuoneeseen ja suoritin ehkä yhden nopeimmista treenivaatevaihdoksista tähän mennessä. Tunti ei ollut vielä alkanut, mutta opettaja tokaisi silti syyttävästi, että olin myöhässä. Hänen käsityksensä ajoissa tulemisesta on se, että paikalla ollaan vähintään 20-30 minuuttia ennen tunnin alkua. Ja ihan hyvähän se olisikin, että lämmittelyt tulisi tehtyä kunnolla. Opettajan ilme oli jäätävä, kun väkersin vielä nutturaa ensimmäisten tankosarjojen alkaessa. Tunnin jälkeen jouduin jopa puhutteluun myöhästymisestäni. Sain ainakin opetuksen!

Tunnilla olin myös toisella tapaa myöhässä. Nimittäin en saanut sarjoja sopimaan musiikkiin sitten millään. Opettaja muistutti, että myös musikaalisuus on osa tekniikkaa. Kuulin musiikista ilman ongelmia, laskut joille liikkeiden kuuluisi tulla (opettaja laittoi minut taputtamaan ne), mutta en muistanut sarjoja vielä tarpeeksi hyvin. Kuitenkin pään (siis ajatuksien) pitäisi aina olla hieman edellä, niin sarjan tekeminen onnistuisi. On tuo balettikin kunnon aivojumppaa.
 
Tämän päivän perusteella tuli selväksi ainakin se, että baletissa ei sovi olla myöhässä sitten missään muodossa. Opettajani sanoin: "Täsmällisyyttä tytöt, täsmällisyyttä!".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti