torstai 15. joulukuuta 2011

Odette Variation


                             

En tiedä miksi, mutta tällä hetkellä minua kiehtoo erityisen paljon Joutsenlammen Odetten variaatio! Selaisin youtubesta variaatiota eri tanssijoiden esittäminä ja kaikenlaisia sieltä löytyikin.. Valitsin sitten tämän Svetlana Zakharovan tanssiman version. Tämän toisen videon lisäsin tänne, sillä kiinnitin huomiota erityisesti tanssijan tossuihin, sillä ne taitavat olla rikkinäiset. Vai mitäs luulette?

                             

Niin ja sitten vielä hauska yhteensattuma. Eräällä balettitunnilla vähän aikaa sitten teimme tankosarjoja ensin näihin musiikkeihin, joita olen täällä jo aiemmin hehkuttanutkin. Lisäksi samalla tunnilla keskilattiasarjoja tehdessä alkoi soida yhtäkkiä kovinkin tuttu musiikki ja tajusin, että treenaamme minkäs muun kuin Odette variaation musiikin tahtiin! Tuntui ihan kuin opettaja  olisi lukenut ajatuksiani ;).


                                    

Mistä variaatioista pidät eniten tällä hetkellä?

Kuva weheartit

maanantai 12. joulukuuta 2011

Baletin itsearviointi


Inhoan itsearviointeja! Ensi tunnille olisi kuitenkin palautettava baletin itsearviointi, jossa on monta kymmentä kohtaa liittyen niin toisten kanssa tunnilla toimimiseen, motivaatioon kuin tekniikan puhtauteenkin. Nuo arvioinnit käydään sitten opettajan kanssa läpi - kunhan saisin sen ensin tehtyä. On muuten jännä juttu, että muiden lajien tunneilla en vastaavaan palautesysteemiin ole törmännyt. Arvioinnista vielä sen verran, että olisi mahtava taito oppia arvioimaan itseään realistisesti niin baletissa kuin muissakin asioissa. Itse palautetta opettajalta odotan todella innokkaasti. On hyvä kuulla, minkä asioiden hän näkee tarvitsevan vielä erityisesti kehitystä ja missä on mahdollisesti taas tapahtunut parannusta. Eli nyt vain alan vetelemään rakseja ruutuun reippaasti ;).

Mitäs te pidätte itsearvioinneista? Onko teillä omassa tanssikoulussanne käytössä vastaavanlainen itsearvointi sekä palautesysteemi?

Kuva weheartit

lauantai 10. joulukuuta 2011

Urheilija ei tervettä päivää näe..


Muistan, kun aikoinani pelasin jalkapalloa ja otsikon sanonta piti todellakin paikkaansa. Aina oli jokin paikka teippaamista ja tukemista vailla. Tanssiessa olen selvinnyt paljon vähemmillä vaivoilla, jos mustelmia ja muita pikkuvaivoja ei lasketa mukaan. Esimerkiksi koko viime vuonna en tainnut potea mitään suurempia vaivoja tai haavereita. Toisaalta kävin silloin vain parilla tunnilla viikossa. Nyt tämän lukauden ajan, kun tunteja viikossa on ollut enemmän, erilaisia vaivoja on harmiksi alkanut ilmenemään. Eikai siitä mihinkään pääse, että tekevälle sattuu ja tapahtuu! Tässä ehkä kuukauden ajan olen yrittänyt parannella lievästi revähtänyttä takareittä (oi kiitos grand jete..), joka ei veny enää entiseen malliin. Tai oikeastaan se ei enää veny paljon ollenkaan. Hoito-ohjeeksi minun käskettiin venyttää lihasta varovaisesti takaisin entiseen mittaansa. Nyt hiljalleen on alkanut tapahtumaan edistystä. Onneksi, sillä olin jo aivan menettämässä kärsivällisyyteni! Todella kiitollinen olen kuitenkin siitä, että olen pysynyt treenikuntoisena koko syksyn.

Tanssi on siitä hieno laji, että se opettaa kuuntelemaan omaa kehoaan  ihan uudella tavalla. Ja sitä taitoa voi ja kannattaa käyttää hyödyksi siinä, että niitä loukkaantumisia ei tapahtuisi niin paljon. Esimerkiksi baletissa täytyy oppia tuntemaan oma aukikiertonsa eikä vääntää jalkoja auki väkisin polvien kustannuksella. Lisäksi tietoisuus oman kehon rajoista lisääntyy valtavasti. Olen myös oppinut ihan uudella tavalla tuntemaan, milloin olen esimerkiksi lämmitellyt tarpeeksi ennen tuntia tai venytellyt riittävästi tunnin jälkeen. Kaiken hyvän päälle ryhti ja ihan koko olemus on muuttunut tanssin aloittamisen jälkeen. Mikä taas johtuu luultavasti lihasvoiman ja tasapainon parantumisesta. Pienoisen ristiriidan olen tässä nyt havaitsevinani. Siis tekevälle sattuu, mutta toisaalta tekeminen (tässä tapauksessa tanssiminen) opettaa kuinka välttää haaverit. Menikö pää jo sekaisin? Minulla ainakin..

Mutta toivottavasti pysytään kaikki tulevaisuudessa hyvässä kunnossa ilman loukkaantumisia ja saadaan kipeät paikat kuntoon pian! :)

Onko teillä tapahtunut pienempiä tai suurempia loukkaantumisia tanssiessa? Entä oletteko pystyneet treenaamaan tämän syksyn ilman häiritseviä polvikipuja tai muita vaivoja?

Kuva weheartit

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Ihan liian pitkä tauko

Tutu taitaa lentää naulakkoon odottelemaan pitemmäksikin aikaa..

Tajusin, että tanssista tulee lähitulevaisuudessa taukoiltua ihan urakalla. Ensinnäkin edessä on joululoma, joka alkaa reilun viikon kuluttua. Lisäksi joululoman jälkeenkään ei ole tiedossa tanssia vähään aikaan. Apua! Vaihtoon lähdön vuoksi en nimittäin maksa tanssikouluni kevätlukukausimaksua. Yksittäisillä tunneilla olisi tietysti mahdollista käydä, mutta ne ovat suhteessa aika kalliita (10e/h), eikä minulla taida olla niihin varaa. Pohdin erilaisia treenivaihtoehtoja ja siskoni avuliaasti lupasi kysellä voimisteluseuraltaan saisinko käydä heidän tanssitekniikan tunneilla parin viikon ajan joulun jälkeen. Olisi mielenkiintoinen kokemus päästä näkemään, kuinka voimistelijat treenaavat tanssitekniikkaa. Vaikka kyseinen tunti on vain kerran viikossa, niin parempi sekin olisi kuin ei mitään. Silti en voi olla valittamatta, että siirtyminen kahdeksasta tunnista yhteen tuntiin viikossa, ei kuulosta kovin hyvältä. On hyvin paljon mahdollista, että hypin seinille jo tammikuun alussa, huh. Kaiken tuon tanssivajeen lisäksi tieto siitä, että Pohjois-Irlannissa ei ole mitään tanssikoulua valmiiksi odottamassa, masentaa hieman. En suostu viettämään viittä kuukautta täysin ilman tanssitunteja! Toisaalta asioilla on tapana järjestyä parhain päin eli eiköhän tämä tästä! :)

Kuva weheartit

Onko teillä pitkä joululoma tanssista? Entä muuttuvatko teidän tanssilukkarinne kevätlukukaudella?

perjantai 2. joulukuuta 2011

Piruetit, piruetit..


Opettajani sanoin: "Piruetit ovat vain tekniikkaa ja tekniikkaa oppii vain harjoittelemalla." Silti täältä suunnalta kuuluu syvä huokaus, kun piruetit ovat puheenaiheena. Itselläni on jonkinlainen rimakauhu niitä kohtaan ja ajattelen niiden olevan jotakin aivan yliluonnollisen vaikeita. Sitä kyllä tietää hyvän piruetin ainekset (vahvat nilkat, tiukka keskivartalo, suora polvi, syvä plie, spottaus, rennot hartiat, kädet oikeassa paikassa, tarpeeksi korkea pase polven etupuolella, "banaaninilkka" pois sekä polvi vahvasti aukikierrossa sivulla...), mutta niiden soveltaminen siihen yhteen pieneen hetkeen, kun piruetin tekee, ei vain suju käytännössä aina niin hyvin.

Toisaalta olen aivan alkeissa piruettitreenissäni, sillä aloitin niiden harjoittelemisen vasta tänä syksynä. Viime vuonna harjoittelimme vain piquen preparaatiota eli siihen nähden piruettini ovat ihan hyvälla mallilla. Ajoittain hyvinä päivinä piruetit onnistuvat jo tuplanakin, mutta suurin ongelmani on vaihtelevuus. Siis joskus onnistuu tuplat ja joskus ei ainutkaan. Ja lisäksi olen niin kärsimätön! Haluasin osata mielelläni tehdä jo fouette piruetin triplana ;). Sitä odotellessa.. Välillä tuntuu vähän hassulta tehdä jo pique pirtsoja kärjillä, vaikka pehmeillä tossuilla peruspirtsat sujuvat vähän niin ja näin. Kuulostaa jollain tapaa ehkä hieman nurinkuriselta. Mutta, eipä auta kuin noudattaa opettajan ohjetta ja treenata enemmän!

Mitäs te tykkäätte pirueteista? Aiheuttavatko ne ylimääräistä päänvaivaa vai sujuvatko jo ongelmitta?

Kuva weheartit

tiistai 29. marraskuuta 2011

Yhteenvetoa syksystä


Tämän lukukauden tanssit alkavat olla jo pian tanssittu. No, onneksi ei kuitenkaan ihan vielä! Paljon on tähän lukukauteen uusia asioita mahtunut. Ainakin jonkinlaista kehitystä on päässyt tapahtumaan, sillä suuren osan tunneista, jotka alkusyksystä tuntuivat haastavilta, olen vaihtanut toiseen vaikeamman tasoiseen tuntiin. Esimerkiksi perus 3 -tunnilla en ole käynyt enää pitkään aikaan. En uutta lukkariani olekaan tänne päivitellyt. Olen siis korvannut pari balettituntia haastavimmilla tunneilla. Nykärissä olen käynyt normaaliin tapaan. Lisäksi olen vaihtanut jazzin hieman haastavampaan tuntiin. Irkussa on tullut käytyä vaihtelevasti. Luulen, että yksi suurimmista tekijöistä siihen, miksi tunnit tuntuvat nyt kevyemmiltä ja helpommilta on se, että kesän jälkeen olin todella rapakunnossa. Onneksi syksyn aikana lihaksia on ehtinyt kertyä ihmeen paljon ja kuntokin on toivottavasti noussut.

Oli muuten hauskaa, että pystyin palaamaan vanhoihin blogiteksteihin ja lueskellla mietteitä syksyn ajalta. Toki hieman punastellen sitä tein, sillä kirjoitukset tuntuivat hieman liioitelluita paikoittain. Sen siitä saa, kun tunnekuohussa kirjoittaa kokemuksiaan tuntien jälkeen;). Eli siis, jos tekstini vaikuttavat ajoittain hieman dramaattiselta, niin antakaa anteeksi!

Syksyn aikana on tapahtunut myös sellainen muutos, että monet asiat tuntuvat paljon rennommilta. Siis ilmapiiri tunneilla on paljon kepeämpi. Johtuu varmaan siitä, että on ehtinyt paremmin tutustumaan muihin tunnilla oleviin henkilöihin sekä myös opettajiin. Ovat muuten huipputyyppejä kaikki! Lisäksi balettiopeni, jota aiemmin lähes pelkäsin heh, ei ole ollenkaan enää niin pelottava. Siis tiukka ja kurinalainen hän edelleen on, mutta pidän valtavasti hänen opetustyylistään. Harmittaa hieman lähteä vaihto-oppilaaksi kesken vuoden, kun viimeinkin kaikki ovat tulleet tutuksi. No, ensi syksynä palaan sitten taas uudella innolla.

Hauska syksy on kyllä ollut tanssien parissa. Iski meilkein jopa haikea olo tätä kirjoittaessa.  Vaikka opettajani aiheesta onkin eri mieltä, minun on pakko tähän vielä sanoa, että tämän syksyn perusteella voin hetkeäkään miettimättä todeta, että baletti todella on kivaa!

Mitenkäs teidän tanssisyksynne sujuivat? Vieläkö on monta tuntia jäljellä ja onko teillä joulunäytöksiä tiedossa?

Kuva weheartit

lauantai 26. marraskuuta 2011

Dancer problems
















Hei, onko tanssijan elämä oikeastikin näin ongelmallista? ;)

Kuvat weheartit

torstai 24. marraskuuta 2011

Wannabe ballerinas - kenestä vain balleriina

Kuva täältä
Katsoin mielenkiintoisen videon Helsinkiläisestä Wannabe ballerinas -nimisestä esiintyvästä aikuisbalettiryhmästä. Wannabe ballerinas esittää balettia siis omilla ehdoillaan ja tarkoituksena heillä on lähinnä pitää hauskaa. Osat jäsenistä ovat tanssineet jo pitempään, mutta toiset ovat aloittaneet baletin vasta porukkaan mukaan lähdettyään. Kyseisellä ryhmällä on ollut myös paljon kysyntää ja keikkakalenterikin on jäsenten mukaan täyttynyt mukavasti. Hauskaa, että myös matalankynnyksen baletille löytyy tilausta sekä oma katsojakuntansa. Itsekin kävisin mielelläni ryhmän esityksen joskus katsomassa.  Haastattelu löytyy Yle Areenasta.

Ryhmän kotisivut löytyvät täältä.

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Jalkaongelmia



Viime yönä näin kamalan unen liittyen balettiin. Siinä varpaani olivat vääntyneet aivan mutkalle sekä jalkani olivat täynnä vaivasenluita, rakkoja ja muita patteja. Ja tietenkin nämä jalkaongelmat johtuivat baletista sekä kärkitossuilla tanssimisesta. Muistan kuinka jalkojani särki unessa, mutta silti halusin vain jatkaa tanssimista kärjillä. Ystäväni kauhistelivat jalkojeni hirvittävää ulkomuotoa ja sanoivat, että nyt kärkitossuilla tanssiminen saisi loppua siihen pisteeseen. En kuitenkaan suostunut siihen vaan urhoollisesti nappasin tossut kainaloon ja lähdin balettitunnille. Aika huvittava uni näin jälkikäteen ajateltuna. Silloin se tuntui kuitenkin todelliselta painajaiselta!

Uni jäi kuitenkin mietityttämään, koska olen aina ollut tarkka jaloistani. Siis en ole koskaan halunnut käytää huonoja kenkiä, jotka painavat tai ovat muuten huonot jalalle. Aloinkin pohtimaan, miten kärkitossut vaikuttavat jalkojen hyvinvointiin. Vaikuttaa, että vaivasenluut olisivat yleinen ongelma tanssijoiden keskuudessa. Eksyin tanssifysioterapian sivuille, josta löytyi mielenkiintoista tietoa aiheesta. Vaivasenluut eivät sivuston mukaan kehity kärkitossujen käytöstä, vaan vaivaa aiheuttaisivat esimerkiksi virheellinen tekniikka kuten pakotettu aukikierto. Myös tiukka akilesjänne saattaa olla osasyynä. Vaivasenluuhan kehittyy siis siten, että isovarpas kääntyy jalan muiden varpaiden suuntaan ja käännöksen kohdalle alkaa muodostua kyhmy, joka on usein kipeä.

Kauhukseni huomasin, että isovarpaani on alkanut kääntyymään aika pahastikin muiden varpaiden suuntaan. Apua! Löysin kuitenkin mahdollisen ratkaisun ongelmaan, sillä tanssikaupoissa myydään space maker -nimellä kutsuttuja silikonista/geelistä valmistettuja varpaiden väleihin sijoitettavia erottajia tai ns. tilantekijöitä. Space makerit lupaavat ennaltaehkäistä vaivasenluiden syntymistä. En tiedä toimivatko ne, mutta eipä tuon käytöstä varmasti mitään haittaakaan luulisi olevan. Muistan aiemmin nähneeni Yliopiston apteekissa myytävän vastaavaa tuotetta. Ehkäpä käyn yhen paketin itselleni hakemassa, niin pääsen eroon painajaisistani ;).

Aiheuttaako tanssi tai kärkitossut teille jalkaongelmia? Kuinka hoidatte tai ennaltaehkäisette niitä?

Kuva weheartit

maanantai 21. marraskuuta 2011

Opettajaani lainaten


"Samalla, kun katsotte TV:stä Anniina balleriinaa, voitte harjoitella tätä liikettä.."

"Ja nyt jokaiselle super peppu!" (Tarkoittaa siis sitä, että lihaksia on jännitettävä aukikierron säilyttämiseksi.)

"Jos nään vielä yhdenkin banaaninilkan, niin en vastaa seurauksista.."

"Ihan hyvä (sarjan jälkeen), mutta satubaletissakin tekevät paremmin."

"Joskus mietin, mitä teidän päässänne oikein liikkuu, vai liikkuuko mitään?"

"Älkää naurako! Baletti ei ole kivaa"

"Käsien on oltava vahvana sivulla. Minä tulen ja tarkastan ovatko ne - silloin, kun te vähiten osaatte sitä odottaa!"

"Ensin spagaati lattialla ja sitten vain sama ilmassa. Helppoa!"


Onko opettajillanne joitakin hauskoja hokemia tai ovatko he tokaisseet joskus joitakin huvittavia lausahduksia?

Kuva weheart

lauantai 19. marraskuuta 2011

Get inspired!







Kuvat google ja weheartit

torstai 17. marraskuuta 2011

Minne tie vie..



Rana's school of ballet tulee olemaan uusi balettikouluni ensi lukukauden ajan. Uskokaa tai älkää, mutta koulu sijaitsee Belfastissa Pohjois-Irlannissa. Siellä tulen oleskelemaan vaihto-oppilaana tammikuusta kesäkuun alkuun. Koulu vaikuttaa hyvältä ja opettaja ainakin nettisivujen perusteella osaavalta. Koulu edustaa RAD (Royal Academy of Dance) -koulukuntaa. Mielenkiinnolla odotan, kuinka opetus mahdollisesti eroaa nykyisestäni.

Opettajaan eli tähän Ranaan olen ollut hieman yhteydessä ja hän kyseli aiempia tanssitaustojani. Sain ehdotuksen, että kokeilisin tasoja 4,5 ja 6 sekä lisäksi kahta kärkitossutuntia. En tiedä, kuinka tasot eroavat meidän opetussuunnitelmamme tasoista, mutta se selviää varmasti sitten, kun ensimmäisillä tunneilla käy kokeilemassa. Mitään tarkkaa lukujärjestystä en vielä ole saanut, mutta opettaja ehdotti tunteja maanantaina, keskiviikkona, torstaina sekä lauantaina. En tiedä aionko ihan noin monena päivänä tanssitunneille mennä, sillä vaihdossa on varmasti paljon muutakin koettavaa sekä englanniksi opiskelu saattaa olla myös aika aikaa vievää.

Muuta kerrottavaa ja tietoa uudesta tanssikoulustani minulla ei vielä ole kuin se, että Rana mainitsi pukukoodin olevan ehdottoman tiukka. Käytännössä se tarkoittaa vaaleanpunaisia sukkiksia sekä RAD -koulujen yleisesti käyttämää balettipukua. Sen väristä en ole vielä varma. Sain ohjeistuksen myös karakterihameen sekä -kenkien hankkimiseen eli ilmeisesti niillekin tunneille olisi mahdollisuus osallistua. Se onkin aivan uusi laji minulle.

Blogini saa siis hieman erilaisen suunnan ensi lukukaudeksi, mutta toivottavasti se on vain hyvä asia. Tarkoituksena on siis kirjoitella uusista tanssikuvioistani, jotka toivottavasti kiinnostavat teitä. Itseäni ainakin lohduttaa se, että vaikka muut asiat saattavat muuttua paljonkin, tanssi on ja pysyy elämässäni. Baletti on koulukunnista ja tyyleistä huolimatta niin universaalia, että uskon tunneilla pärjääväni kielitaitoni vajavuudesta huolimatta. Jazz ja nykytanssi taitavat jäädä tauolle, mutta niistä en ole huolissani. Tämän hetkinen jazz -ryhmäni on minulle liian helppo, joten kykenen helposti jatkamaan samassa ryhmässä ensi vuonna. En tiedä kuinka nykytanssin kanssa käy, mutta se selviää sitten.

Olen todella täpinässä aiheesta ja vatsassa tuntuu olevan sata perhosta. Täältä tullaan Belfast!


Kuva weheartit

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Ballet audition


      "Dancing with the feet is one thing, but the dancing with the heart is another."
- author unknown


                                  


Tässä videossa on aika hauska idea. Ei toimisi ehkä ihan oikeassa elämässä. Vai mitä luulette? ;)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Myöhässä!


Tänään olin kahdella tapaa myöhässä. Ensinnäkin istuskelin kahvilassa kaverini kanssa kaikessa rauhassa, kunnes tajusin katsoa kelloa ja hupsista tunnin alkuun olikin enää vain 15 minuuttia aikaa. Siitä sitten pyöräilin tanssikoululle niin lujaa kuin vain ikinä pyörälläni pääsin, syöksyin pukuhuoneeseen ja suoritin ehkä yhden nopeimmista treenivaatevaihdoksista tähän mennessä. Tunti ei ollut vielä alkanut, mutta opettaja tokaisi silti syyttävästi, että olin myöhässä. Hänen käsityksensä ajoissa tulemisesta on se, että paikalla ollaan vähintään 20-30 minuuttia ennen tunnin alkua. Ja ihan hyvähän se olisikin, että lämmittelyt tulisi tehtyä kunnolla. Opettajan ilme oli jäätävä, kun väkersin vielä nutturaa ensimmäisten tankosarjojen alkaessa. Tunnin jälkeen jouduin jopa puhutteluun myöhästymisestäni. Sain ainakin opetuksen!

Tunnilla olin myös toisella tapaa myöhässä. Nimittäin en saanut sarjoja sopimaan musiikkiin sitten millään. Opettaja muistutti, että myös musikaalisuus on osa tekniikkaa. Kuulin musiikista ilman ongelmia, laskut joille liikkeiden kuuluisi tulla (opettaja laittoi minut taputtamaan ne), mutta en muistanut sarjoja vielä tarpeeksi hyvin. Kuitenkin pään (siis ajatuksien) pitäisi aina olla hieman edellä, niin sarjan tekeminen onnistuisi. On tuo balettikin kunnon aivojumppaa.
 
Tämän päivän perusteella tuli selväksi ainakin se, että baletissa ei sovi olla myöhässä sitten missään muodossa. Opettajani sanoin: "Täsmällisyyttä tytöt, täsmällisyyttä!".

maanantai 31. lokakuuta 2011

"Oma maksimi ja vähän sen yli"



Luultavasti lähes kaikki tanssioppilaat tietävät, mitä tarkoittaa, kun opettaja pyytää tekemään liikkeestä aina oman maksimin. Siis liike tulisi suorittaa niin maksimaalisesti kuin kykenee. Omaa maksimia vaaditaan kaikessa, niin aukikierrossa, taivutuksissa kuin jalanheitoissakin. Luulisi jutun hoituvan sillä, että tekee aina vain parhaansa. Mutta ei..

Vasta tänään ymmärsin syvällisemmin, mitä opettajani tarkoittaa sanonnalla "Oma maksimi ja vähän sen yli". Aiemmin ihmettelin, miten ihmeessä voi ylittää oman maksiminsa. Tänään juttu konkretisoitui tunnilla hienosti, kun teimme developeita. Nostin jalan tuttuun ja turvalliseen reiluun yhdeksäänkymmeneen asteeseen. Opettaja tuli viereen ja pyysi tekemään kunnolla oman maksimin. Hämmennyin, sillä siinähän jalkani oli, enkä kokenut saavani sitä yhtään korkeammalle. Ope pyysi tekemään uudelleen ja otti jalastani kiinni ja nosti sen melkein puolet korkeammalle kuin se aikaisemmin oli ollut. Koin kunnon ahaa -elämyksen sillä viimeinkin ymmärsin, mitä opettaja tarkoitti hokemallaan. Sanonnallaan opettaja haluaa siis kannustaa meitä tekemään rohkeasti enemmän kuin kuvittelemme, että kykenemme tehdä. Sama juttu oli nilkanojennuksissa. Kun alkutunnista venyttelimme nillkoja, ope tuli ja venytti kaikkien nilkat niin, että varpaat osuivat lähes lattiaan. Monetkaan meistä eivät tienneet, että nilkkamme taipuvat niin paljon!

Sanonnan vähemmän syvällisempi merkitys on tietenkin se, että opettaja haluaa meidän kehittävän taitojamme. Siis saamaan esimerkiksi yhä paremman aukikierron (tai no, tämä pätee vain minun kohdallani, sillä jokaisella muulla ryhmäläisellä on jo 180 asteen aukikierto..) ja heittämään jalan vieläkin korkeammalle. Ainakaan omalla kohdallani ei kehitystä kuitenkaan tapahdu, jos ei omaa maksimiaan yritä ylittää aktiivisesti ja suorastaan hampaat irveessä. Esimerkiksi vaikka spagaatiin venyminen ei tapahdu aivan itsestään tuosta vain tai developeen saaminen korkeammaksi kuin reilun yhdeksänkymmenen asteen ei ainakaan minulle ole ihan pikku juttu. Joskus tunnilla opettaja saattaa painaa selkäni aivan uskomattomaan venytykseen, eikä se tosiaankaan tunnu kivalta! Mutta eipä sen oman maksimin yli pääse koskaan, jos juttua ei työstä millään tavalla. Eli hikeä ja verta vain peliin ja omaa maksimia ja sen ylitystä vain tavoittelemaan sitten! ;)

Lisähuomiona aiheeseen liittyen vielä se, että olen pohtinut, mikä omassa tanssikoulussani on erona klassisen ja aikuisbaletin välillä. Vaikka tuntien sisällöt ja opiskeltavat materiaalit ovat lähes täysin samat, tunnit eroavat aika paljonkin toisistaan. Tätä tekstiä kirjoittaessani ymmärsin, että juuri tämä maksimiseikka on se erottava tekijä. Nuorempien tunnilla opettaja vaatii oppilailtaan jatkuvasti täydellistä viidettä asentoa ja jalanheittojen pitäisi lentää korvaan asti. Aikuisbaletissa jokaisen viides asento on sellainen kuin se sattuu olemaan ja jalanheitot tehdään tietenkin aina tosissaan, mutta sillä ei ole mitään merkitystä nouseeko jalka 30 astetta vai heilahtaako se kinttu sitten sinne korvan tuntumaan.

Teettekö tunnilla aina oman maksiminne? Entä pyrittekö tekemään töitä sen eteen, että ylittäisitte oman maksiminne?

Kuva weheartit

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Treenieväitä

Kuva täältä

Kuva täältä

Kuva täältä

Kuva täältä

Kuva täältä

Jos treenipäivät venyy pitkiksi, niin hyvät treenieväät ovat ihan pakolliset! Yllä olevat jutut olen itse kokenut parhaimmiksi ja helpoimmiksi mukaan otettaviksi eväiksi. Todella hedelmäpainotteista näyttää olevan. Erityisesti tuosta Nestlen smoothiesta (ensimmäinen kuva), olen tykännyt todella paljon. Jos et aiemmin kyseisiin tuotteeseen ole törmännyt, niin se saattaa johtua siitä, että sitä löytää vain vauvanruokahyllyltä. Kyseinen smoothie on nimittäin tarkoitettu pienille lapsille. Hyvin on ajanut asiansa myös treenieväänä ;).

Mitä sinä tykkäät ottaa evääksi treeneihin?

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Lattiatanko



Onkos lattiatanko (floor barre) teille tuttu juttu? Lattiatangolla tarkoitetaan siis lattiatasossa tehtäviä baletinomaisia harjoituksia ja sen tarkoituksena on esimerkiksi vahvistaa, venyttää ja lisätä nivelten liikkuvuutta. Liikkeet tulevat sulavimmiksi ja metodin avulla saa hiottua erityisesti jalkatekniikkaa. Lattiatankoa on kehuttu myös hyväksi avuksi kuntoutukseen loukkaantumisen jälkeen. Olettekos koskaan kokeilleet? Olen ymmärtänyt, että jotkut tanssikoulut tarjoavat ihan erikseen omia lattiatankotunteja. 
    Meidän tanssikoulussamme kyseisiä tunteja ei ole tarjolla, mutta yksi baletinopettajistani on todella innostunut aiheesta ja onkin käynyt erilaisia kursseja siihen liittyen. Hän teettää meille ajoittain erilaisia lattiatankoharjoituksia ihan perustunnin aikana. Saatamme tehdä esimerkiksi grand batmanit ja developet lattiatasossa. En tiedä miksi, mutta alussa vihasin lattiatankoa yli kaiken. Oli jotenkin ärsyttävää heitellä jalkaa kattoa kohti selällä maaten. Sitten hiljalleen aloin ymmärtämään, kuinka hyödyllinen metodi oikeasti on. Esimerkiksi developen liikeradat oppii todella selvästi, kun niitä tehdään lattiatasolla. Eikä nivelten vahvistuminen, venyminen sekä liikkuvuuden lisääntyminen ole ihan pahoja juttuja nekään ;). En vieläkään erityisesti pidä lattiatangosta, mutta nyt kun olen ymmärtänyt sen hyödyllisyyden, osaan suhtautua siihen paremmin.

Alussa on pari videota aiheesta, joista ensimmäisessä selitetään todella hyvin, mistä lattiatangossa on kyse. Toinen video on käytännönläheisempi ja kuvattu tunnilta, jossa metodi on käytössä.

Olettekos te kokeilleet/olleet lattiatankotunneilla? Mitäs pidätte? 

tiistai 25. lokakuuta 2011

Varpailla maailmalle

Kuva täältä

Pidän kovasti lukemisesta ja lueskelenkin sen verran, minkä koulutöiltäni ehdin. Käväisin kirjastossa lauantaina ja kunnon balettifriikkinä etsin tietenkin jotain lukemista aiheeseen liittyen. Ihmeen monta kirjaa hakusanalla löytyikin, mutta harva niistä oli paikalla. Ihmeen houkuttelevilta vaikuttivat myös lasten balettikirjat (esim. Anne -sarja, jota pienenä tuli lueskeltua enemmänkin). Harmittelimme myös siskoni kanssa, kun Barbie pähkinänsärkijä -elokuva oli lainassa ;). Löysin kuitenkin Taina Elgin muistelmat "Varpailla maailmalle". Kirja kertoo siis suomalaisballeriinan tiestä kansainväliselle uralle. Alkuosaa olen ehtinyt lukemaan ja se on ihan leppoista lueskeltavaa. Olen ehtinyt jo kohtaan, jossa Taina Elg aloittaa balettiopintonsa. Enempää en paljastakaan :). Varmasti on lukemisen arvoinen kirja! Olettekos te lukeneet tai kuulleet juttuja tästä kirjasta?

Kirjoittelen tähän vielä vähän tanssikuulumisia. Viime viikolla oli tosiaan syysloma ja tanssitunteja ei ollut. En tiedä miksi, mutta minulle loma koulusta tuntuu tarkoittavan lomaa myös venyttelystä. Näin kävi kesälomallakin. Ehkä se johtuu arkirutiinin katoamisesta tai sitten jostain ihan muusta. En tiedä! Tanssiviikkoni ei pääse alkamaan vielä tänään, koska joudun jäämään pois kahdelta balettitunnilta, jotka molemmat ovat kärkitossutuntejani. Väliin jää myös nykäri. Ajattelin kuitenkin pakata nykärikamat laukkuun ja jos millään vain ehdin, niin juoksen tunnille vaikka olisinkin myöhässä. En nimittäin ole käynyt nykärissä kahteen kertaan ja lomaviikkokin on ollut vielä välissä. Toivottavasti tänään siis ehtisin sinne. No, mutta jos tänään en tanssimaan pääse, niin onneksi huomenna on balettitunti myös. Sitä en aio jättää väliin, vaikka mikä olisi!

Kuinkas teillä käy lomilla venyttelyn ja muun treenauksen suhteen? Innostutteko treenaaman entistä enemmän vai unohtuuko se taka-alalle?

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Terveisiä Latviasta!

Riian baletin Joutsenlampi. Kuva täältä

Tuli tehtyä pieni syksyretki Latviaan. En ollut kyseisessä maassa aiemmin käynyt, joten oli ihan kiinnostavaa lähteä matkaan. En ehtinyt oikein perehtymään maahaan tai kaupunkiin sen enempää, vaan ajattelin lähinnä, että tutkisin turistioppaita sitten paikan päällä. Kun viimein saavuimme perille, oli erittäin positiivinen yllätys nähdä hotellin ikkunasta kansallisooppera! Kipaisin täpinässä lippumyymälään, joka sijaitsi oopperan yhteydessä. Jouduin kuitenkin pettymään, sillä juuri niinä päivinä joina Riikassa viivyin, ei ollut tarjolla muuta kuin oopperoita. Edellisenä iltana olisi ollut Joutsenlampi ja lähtöpäiväni taas Giselle. Kumpaakaan en siis ehtinyt näkemään. Kävimme lopulta katsomassa Sevillan parturin. Ihan hieno kokemus sekin oli, vaikka vähän harmittikin edelleen se, että balettiin en päässyt. Liputkin olivat niin halvat!
  Muuta balettin liittyvää matkalla oli yksi tanssikauppa, jossa käväisin. Hintataso oli noin puolet halvempi kuin Suomessa. Ostin yhdet mustat säärystimet sekä Grishkon pehmeät tossu (jotka harmillisesti osoittautuivatkin liian pieniksi!). Tossut maksoivat muistaakseni seitsemän latia eli noin reilun yhdeksän euroa. Pääsin myös kokeilemaan Grishkojen lisäksi muitakin Venäjällä tehtyjä kärkitossuja. En muista enää merkkien nimiä, sillä ne olivat aivan vieraita. Harmillista, että en löytänyt jalalleni sopivia malleja kärkkäreistä, sillä ne olisivat maksaneet vain noin 20e. Nuo Grishkot tuntuivat muuten paljon paremmilta jalassa kuin omat Blochin tossuni. Pääsin niillä heti paljon paremmin kärjen päälle. Mistähän se johtuu? Pitäisi Suomessakin käydä, jossain liikkeessä, jossa olisi mahdollisuus sovitella Grishkoja. Harmi vain, että ne ovat täällä yli puolet kalliimpia kuin esimerkiksi Latviassa. Te, jotka kyseistä tossumerkkiä käytätte, mitäs olette siitä pitäneet?

Toinenkin tanssikauppa olisi kävelymatkan päästä hotelliltame löytynyt, mutta siellä en ehtinyt kuitenkaan käymään. Laitan tähän molempien kauppojen nimet osoitteet siltä varalta, että joskus siellä päin maailmaa liikutte ja haluatte mennä käväisemään.

Jiss Baletam
Stabu 31

Aplis
Eksporta 6

Tässä vielä linkki Hesarin artikkeliin, jossa ylistetään Latvian balettia sekä erityisesti loistatason Joutsenlampea. Harmi, että jäi näkemättä!

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Se tunne, kun...


Tänään balettitunnilla tavoitin pitkästä aikaa sen tunteen, jonka saavuttaa vain ja ainoastaan tanssimalla. En millään osaa kuvailla sitä, mutta siinä jollain tapaa yhdistyy musiikki, liike ja ilmaisu. Tulee ihan kylmiäväreitä, kun saa antaa itsestään aivan kaiken. Liike vain jollain tapaa pulppuaa sisältä ja alkaa viedä mukanaan. Silloin unohtaa kontrollin sekä askelten ja tahtien laskemisen. Antautuu vain ihan kokonaan tanssille. Koko matkan tunnilta kotiin hymyilin suupielet korvissa ja vieläkin hymyilyttää sisäisesti. Te, jotka tanssitte, tunnistitte varmasti tunteen, jota yritin kuvailla. Osaisitteko kuvata sen paremmin sanoiksi?

Balettitunti meni muutenkin hyvin ja opettaja kertoi minulle kivan uutisen. Pääsen nimittäin pois lauantaina käymälläni alemman tason "tekniikan-varmistustelu -tunnilta" ja sain luvan siirtyä oman tasoni tunnille. Aivan mahtavaa! Tänään sanoin myös hyvästit tangolle kärkitreeneissä ja pärjäsin keskilattialla ihmeen hyvin. Teimme jopa pique piruetteja kärjillä. En olisi ikinä uskonut pystyväni siihen, mutta siitäkin selvittiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Kuva weheartit

perjantai 7. lokakuuta 2011

Pointepointe!


Ajattelin vähän kirjoitella kolmisen viikkoa sitten aloittamasta kärkitreenistä. Olen viimeinkin saanut tossut ajettua suurin piirtein sisään. Pohjat ovat pehmenneet ihan kivasti ja tossut tuntuvat ihan hyviltä. Tai en ainakaan paremmasta tiedä, kun nämä ovat ensimmäiseni. Rakkoja ei ole tullut ollenkaan ja vaikka harjoittelimme aika kauan sarjaa keskilattialla, ei varpaissa tuntunut yhtään pahalta. Tossut ovat ehkä aivan pikkuisen liian leveät, mutta olen tukkinut lampaanvillaa tossut täyteen ja se tuntuukin auttavan ihan hyvin. Vasemman tossun pohja taipuu hieman sivuun edelleen, mutta senkin kanssa olen pärjännyt. Polvien suoristamista ihan suoriksi treenaan yhä, mutta parempaan suuntaan olen koko ajan menossa. Boksin yli pääseminen tuntuu vieläkin aika haasteelliselta. Miksi kärjillä treenaamisen pitää olla niin vaikeaa?

Tällä hetkellä harjoittelen tiistain molemmilla tunneille kärjillä eli perus5- tunnilla noin 20-30min sekä perus3 -tunnilla noin 15 minuuttia. Perus kolmosen treenaus on ihan alkeista lähtevää. Siis noustaan releveehen plien kanssa ja ilman. Ja lähinnä se on sellaista tossujen pehmittelyä. Perus vitosella treeni onkin jo vähän kovempaa ja teenkin suurimman osan jutuista vielä tangolla. Adagion teimme myös kärkitossuilla ja se oli aivan ihana! Ope oli valinnut todella kauniin musiikin ja kaiken lisäksi sarjassa oli vapaat laskut.

 Noiden tiistain tuntien lisäksi harjoittelen keskiviikkoisin kärkitossuilla joka toinen viikko 30 minuuttia. Muut ovat harjoitelleet kärjillä noin vuoden, joten tälläkin tunnilla harjoitellaan jo vähän vauhdikkaammin. Ihmeen hyvin olen pysynyt perässä, vaikka tunnin jälkeen nilkat ovatkin todella väsyneet.

Kärkitossuilla harjoitteleminen on ehtinyt muuttunua jo aika arkipäiväiseksi asiaksi. Pointetunnit eivät olekaan enää ihan NIIN ihmeellisiä kuin alussa ne olivat;). Olisi mukavaa päästä harjoittelemaan kärjillä enemmänkin ja itse asiassa minulla olisikin tähän tilaisuus periaatteessa tarjolla.

Tänään olisi jazz- ja balettitunti tiedossa. Jazzissa teemme aivan ihanaa lyyristä sarjaa Evanescencen lauluun My immortal. Sarjassa ihaninta on se, että liikkeet ovat todella hitaita ja niissä korostuu erityisesti liikkeen venyvuus, kasvattiminen sekä jatkuvuus. Balettitunnista sanon vain sen verran, että toivottavasti grand jeteni sujuvat edes hiukan paremmin kuin viime viikolla..

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

lauantai 1. lokakuuta 2011

"Älä ajattele, vaan tanssi!"


Koko viikon tanssitunnit ovat tuntuneet vähän nihkeiltä ja sarjat menneet joko todella huonosti tai vähän sinne päin. En tiedä, mistä tämä johtuu. Yleensä nimittäin unohdan kaiken muun tanssiessani ja pystyn keskittymään sarjoihin todella tehokkaasti, vaikka stressiä olisikin paljon. Tällä viikolla keskittyminen on ollut lähes mahdotonta. Keskiviikon tunnilla teki mieli heittää pyyhe (tai oikeastaan tossut) kehään ja lähteä ovet paukkuen kesken tunnin pois. Mikään ei vain onnistunut! Sain baletissa itseni kiinni myös siitä, että en ollut kuunnellut ainuttakaan sanaa silloin, kun opettaja oli selittänyt seuraavan sarjan. Olin vain ajatellut ihan kaikkea muuta ja pohtinut esimerkiksi sitä, miten mokasin edellisen sarjan totaalisesti ja kuinka seuraava sarja olisi vieläkin vaikeampi. Kun musiikki sitten alkoi soimaan havahduin mietteistäni, eikä minulla ollut pienintäkään havaintoa siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Yritin sitten kehnolla menestyksellä luntata muilta ja sainkin moitteita huolimattomuudesta.
  Opettaja taisi muutenkin huomata, että keskittymiskykyni oli täysin minimaalista ja hän kommentoi (tapansa mukaan) lähes jokaista asiaa, mitä tunnilla tein. Tähän asti olen kokenut opettajan kommentit aina pelkästään rakentavaksi kritiikiksi ja sitä se oli tänäänkin, mutta en vain osannut ottaa sitä millään vastaan. Välillä pidättelin melkein itkua, kun opettaja neljättä kertaa kommentoi samasta asiasta (en saanut selkääni pysymään oikeassa asennossa, kun oli tarkoitus tehdä grand jete). En onnistunut millään, vaikka kuinka yritin ja olin todella turhautunut!
  Tällä viikolla, kun muutenkin on  mennyt vähän heikomin, nousi pintaan myös jo pitemmän aikaa vaivannut "ongelma". Minä nimittäin ajattelen aivan liikaa. Nykäriopettaja sanoikin kerran minulle, että: "Älä ajattele, vaan tanssi!". Helpommin sanottu kuin tehty. Tanssiessani nimittäin ajattelen aivan liikaa sitä, että teen kaiken varmasti juuri oikeille laskuille ja teknisesti niin kuin opettaja on määrännyt. Se rajoittaa tanssiani aivan valtavasti ja tekee siitä konemaista, mutta en voi sille mitään. Tiedän tämän johtuvan aina sisälläni asuneesta pienestä perfektionistista ja ehkä jollain tapaa pelkään myös epäonnistuvani. Toivon, että se ei kuitenkaan tekisi tanssimisestani suorittamista niin, että tanssimisen ilo katoaisi ja miettisin vain, kuinka hyvä tai huono olen ja mitä muut oppilaat ja opettaja ajattelevat suorituksestani. Tuntuu, että baletissa vaara tälle raiteelle suistumisesta on jotenkin erityisen suuri.
  Tähän asti olen kokenut tanssin keinona paeta stressiä ja kaikkia asioita, jotka mieltä painavat. Ja niin asia on onneksi edelleen! Olisi kamalaa, jos tanssi muuttuisi itse stressin aiheuttajaksi. On vain muistettava, että tanssin, koska pidän siitä itse. En siis siksi, että opettaja olisi tyytyväinen suorituksiini.
   Tulevaisuudessa tanssitunneilla aion siis olla ajattelematta liikaa, lopettaa turhan kontrolloinnin, laittaa stressin hetkeksi syrjään entiseen tapaani, sekä olla paljon itsevarmempi. Siis lyhyemmin sanottuna nauttia tanssimisesta yhä enemmän. Olen erittäin tyytyväinen voidessani sanoa, että tanssin paetakseni huoliani, sillä niin asia todella on. Ja toivottavasti on vielä pitkään tulevaisuudessakin.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Iloista irlantilaista

Kuva täältä
Kävin elämäni ensimmäisellä irlantilaisen tanssin tunnilla ja se oli huippu hauskaa! Muut tunnilla olijat hallitsivat jo perusaskeleet (päässäni kaikuu vieläkin point and back, point and back..) ja opettaja vetikin tunnin sarjoja aika vauhdilla. Hän ei esimerkiksi enää näyttänyt, kuinka askeleen kuuluu mennä, vaan hihkaisi vain jonkin liikkeen nimen ja pamautti musiikin soimaan. Itse katselin muilta ja pysyin ihmeen hyvin perässä. Luultavasti siksi, että käsillä ei tehty yhtään mitään, vaan ne roikkuivat vapaasti sivulla. Ei siis tullut koordinaatio-ongelmia, jotka minulla ovat lähes suurin ongelma tanssiessa, heh. Tunnin lopuksi tanssimme vielä sarjaa, jonka muut osasivat jo täysin. Olivat nimittäin ehtineet hioa sitä neljän viikon ajan. Minä sijoittauduin takariviin ja lunttasin taas muilta. Nappasin sarjan ihmeen hyvin ja opettaja kiittelikin siitä tunnin jälkeen. Jee! Vielä, kun oppisi termistönkin, niin juttu vähän helpottuisi.
  Muuten ilmapiiri, opettaja ja tansikaverit olivat huippumukavia. Kaikki olivat jotenkin iloisia ja pitivät hauskaa. Siis nauttivat tanssimisesta! En koskaan aikaisemmin ole ollut tanssitunnilla, jossa oppilaat naureskelevat ja juttelevat keskenään, mutta silti myös työskentelevät motivoituneesti koko ajan. Tai oikeastaan en ole koskaan ollut tunnilla, jossa saisi nauraa tai puhua. Tunnilla ei myöskään ollut useilla balettitunneillani ilmenevää vertailua ja suorituspaineita, vaan kaikki tekivät vain parhaansa ja se tuntui riittävän. Tämä irkkutunti toi siis kaivattua vaihtelua. Suosittelen muillekin lämpimästi!

Eilisen kahden baletin (60min+75min) ja yhden irkkutunnin (60min) jälkeen lihakset sanoivat auts. Vietin tanssiopistolla yhteensä neljä tuntia ja olin todella väsynyt päästessäni viimein kotiin. Raahauduin vain suihkun kautta sohvalle makaamaan ja nostin jalat kattoa kohti. Tänään taitaa olla siis lepopäivän paikka.

Oletteko te koskaan kokeilleet, tanssineet tai olleet katsomassa irlantilaista tanssia? Mitäs pidätte?

lauantai 24. syyskuuta 2011

Balettisynttärit!


Nyt on ehtinyt kertyä tasan vuosi siitä, kun pitkänpitkän tauon jälkeen astelin uudelleen balettitunneille! Olin aivan valtavan innoissani. Baletti oli juuri sitä, mitä muistelinin sen olevan ja ihmeellisen paljon ala-aste aikaisilta balettitunneilta oli juttuja jäänyt mieleen. Esimerkiksi perusasennot,aukikierto, pliet ja tendut löytyivät ilman minkäänlaisia ongelmia. Ekan tunnin jälkeen paikat olivat kipeinä ja muistan kuinka esimerkiksi grand batmanit tuntuivat todella raskailta ja haastavilta. Nyt ne ovat melkeinpä lempijuttuni tankosarjoissa. Vuoden (tai siis oikeastaan kymmenen kuukauden, koska kesällä en tanssitunneilla käynyt..) aikana edistystä on ehtinyt tapahtua ihan kivasti. Jopa sen verran, että sen itsekin jo huomaa. Toivottavasti edistystä tulee tapahtumaan tulevaisuudessakin samalla tahdilla.
   Olen aivan valtavan iloinen siitä, että aloitin tanssin taas uudelleen. Olen myös kiitollinen siitä, miten tanssikouluni opettajat jaksavat päivästä toiseen olla niin kärsivällisiä ja kannustavia. Heidän avullaan olen päässyt baletin maailmaan takaisin paremmin kuin olisin koskaan osannut kuvitella. Viime syksynä alkeistasolla sarjoja läpi rämpiessä olisin nauranat kuollakseni, jos joku olisi tullut kertomaan, että vuoden kuluttua tulen tanssimaan kärkitossuilla perus5-tunnilla! Enkä kyseisellä tunnille olisi koskaan päätynytkään ilman mahtavaa opettajaani, joka jaksaa panostaa jokaiseen oppilaaseen sadalla prosentilla.

Pohdin tuossa eilen illalla, kotiutuessani puoli kymmenen aikoihin viimeiseltä tanssitunnilta, että mihin ihmeeseen käytin kaiken vapaa-aikani silloin, kun en vielä tanssinut?! Enkä oikeastaan keksinyt vastausta kysymykseen.. Aika hauska juttu! Mutta nyt, kun hyvä balettivuosi on taas pitkästä aikaa takana, ei voi muuta kuin toivoa, että aluillaan oleva toinen vuosi olisi samanlainen. Tai jos vain on mahdollista, niin vieläkin parempi.

Kuinka vanhoja/nuoria teidän tanssiuranne ovat? :)

Kuvat google

perjantai 23. syyskuuta 2011

Tossujen paikkailua osa 2

Kuva täältä

Tein jo aimmin postauksen tossujen paikkaamisesta (löytyy täältä) ja silloin hoidin homman perinteisesti neulalla ja langalla. Kun tossuun taas pian ilmestyi uusi reikä, päätin kokeilla uutta tapaa eli paikkausta teippiä käyttäen. Marssin siis apteekkiin ja ostin yhden rullan kangasteippiä. Välihuomautuksena, että sama teippi on muuten toiminut hyvin myös yksittäisten varpaiden teippaamisessa kärkitossuja varten (opettaja käski kokeilemaan keskiviikkona). Koska tossussani oli jo iso reikä valmiina, teippasin ensin sisäpuolelta reiän umpeen ja sitten laitoin teippiä vielä ulkopuolellekin, niin että sain liimakohdan peitettyä. Oli ihan nopeaa ja kätevää! Käytössä huomasin kuitenkin, että teipistä irtosi liimaa inhottavasti sukkiksiin. Tämä konsti toimii siis parhaiten luultavasti silloin, jos ei käytä sukkiksia vaan esimerkiksi legginsejä. 

Nyt pitäisi kyllä jo saada uudet tossut tilalle, sillä molemmat omistamani tossut ovat aivan kauheassa kunnossa. Niissä on nimittäin niin paljon isoja reikiä, että pitäisi koko tossu teipata, jos haluaisi saada niistä vielä käyttökelpoiset!

Kuinka kauan teidän tossunne kestävät käytössä? Paikkailetteko niitä jotenkin?

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Kärkitossutunnit 1 ja 2


Kärkitossut sain ottaa käyttöön eilen. Juttu meni vähän nurinkuriseksi, kun uskaltauduin (viimeinkin!) menemään perus5 -tason tunnille ja aloitin kärkitreenini siellä. Tunti itsessään ei tuntunut yhtään liian haastavalta. Tunnin loppupuolella ehdittiin tehdä n. 15min kärjillä. Onneksi olin treenannut nauhojen solmimista kotona, sillä ope vain käski laittaa tossut jalkaan ja sitten se olikin jo menoa! Yritin kyllä painottaa, että en aiemmin ole kärjillä tanssinut, mutta se opettajan mukaan ei haitannut mitään. Käski vain tehdä kaikki sarjat tangolla. Teimme pari helppoa relevee sarjaa ja se meni ihan ok siihen nähden, miten kovat tossuni olivat ja miten pihalla olin muutenkin. Sitten muut siirtyivät keskilattialle tekemään sarjaa, joka sisälsi seuraavat jutut: 4 kertaa echappe, 2 kertaa retire, 4 kertaa echappe ja pas de bourrees. Minä tein samat jutut, mutta edelleen tangon ääressä. Tuota sitten kertailimme kummallakin jalalla. Kärjelle pääseminen, siis ihan boksin yli, tuntui aika hankalalta. Nilkat tuntuivat myös aika heikoilta ja polvien suoristaminen täysin suoriksi vaatii myös vielä vähän treeniä. Täytyy pysytellä tangon äärellä vielä jonkin aikaa.
 
Sitten oli vuorossa helpompi tunti ja siellä aloitimme kärkitreenin aivan alkeista. Lähdimme liikkeelle siis siitä, kuinka solmit ja pehmität tossusi. Sitten tehtiin puolivarpaille nousua ja muita helppoja sarjoja ja ihan vasta lopputunnista noustiin kärjille plien kautta kuudennessa, ensimmäisessä ja toisessa asennossa. Pakko myöntää, että edelliseen tuntiin nähden tämä sarjat tuntuivat aika laimeilta. Uskomatonta oli huomata se, miten alkeista täytyy taas lähteä laittaessa kärkitossut ensimmäistä kertaa jalkaan. Jo pelkästään niillä kävely tuntui niin oudolta! Onneksi minulla on kärkitossut käytössä nyt kolmella tunnilla viikossa, joten luulisi ainakin jonkinlaista kehitystä tapahtuvan. Tossut eivät sattuneet yhtään, mutta ainoana huonona puolena huomasin, että tossun pohja vääntyi vähän sivuun molemmissa tossuissa ja siksi kärjelle pääseminen oli aika hankalaa. Lisäksi tossut olisivat saaneet olla edes hieman kapeammat, niin ne olisivat tuntuneet tukevimmilta.  
 
Lisäyksenä vielä tähän kärkitossupainoitteiseen tekstiin, että eilisen nykäritunnin jälkeen huomasin olevani ihastunut nykytanssiin jo toden teolla. Opettaja on todella mukava ja inspiroiva ja tunnin taso on tarpeeksi haastavaa. Nykytanssi tarjoaa jotenkin aivan uudenlaisen tavan tanssia ja pidän siitä suuresti. Liikekieli ja myös musiikki on jollain tavalla todella vapauttavaa ja inspiroivaa. Se on jotain sellaista, mitä en koskaan ennen ole kokeillut. Nykäri myös tasapainoittaa mukavasti baletin tiukkoja ja kurinalaisia tunteja. Ensi viikolla alkavat uudet sarjat ja ope lupaili, että ne ovat lattiatasossa tapahtuvia. En malta odottaa!

Millaisia teidän ensimmäiset kärkitossutuntinne olivat?

Kuva weheartit

maanantai 19. syyskuuta 2011

Kiirettä pitää!


Viime aikoina elämä on kyllä ollut niin kiireistä, että ei oikein tiedä miten päin olisi! Koulujuttuja on vaikka muille jakaa ja useat tanssitunnit viikossa vievät kyllä hurjasti aikaa, vaikka ne niin mukavia ovatkin. Jossain välissä olisi kivaa nähdä muitakin kuin tanssikavereita ja ehtiä välillä ottamaan vähän omaa aikaakin. Yritän kaiken keskellä päivitellä tännekin kuulumisia. Olisi mukavaa, että postausten kirjoittamiseen löytyisi vähän enemmänkin aikaa, sillä nautin suunnattomasti näiden tekstien kirjoittamisesta. Tämä on todella rentouttavaa puuhaa.
  Tanssijutuissa ei paljon uutta ole ehtinyt tapahtua, koska viikonlopun tanssitunnit jäivät väliin. Eli yhteensä missasin siis kolme balettituntia ja yhden jazztunnin. Tulevalla viikolla vaihtuvat baletissa uudet sarjat ja se tietää myös kärkitossutreenin aloittamista. Aloitan kärjillä ainakin tiistain ja keskiviikon tunneilla. Niin siistiä! Koska jo parina viikonloppuna minulta on jäänyt väliin neljä tanssituntia, korvaustunteja minulle on ehtinyt kertyä aivan kiitettävästi. Balettiope halusikin jutella tästä aiheesta kanssani ja "määräsi" (eli vahvasti suositteli) menemään irkkutunneille. Eipä tarvinnut kahdesti kehottaa, koska kysein lajin aloittamista harkitsin itsekin syksyllä. Irkkutunteja minulla on edessä siis ainakin kymmenen viikon ajan! Kerron sitten kuulumisia sieltäkin tunneilta kunhan ensin pääsen uuden lajin  kanssa alkuun.

Kuva weheartit

tiistai 13. syyskuuta 2011

How does dancing make you feel?

Kuva täältä

Revolution Dancewearin sivulta löytyi todella tyylikäs video liittyen aiheeseen, mitä tanssi saa sinut tuntemaan. Halusin jakaa videon teidän kanssanne! :) Tässä linkki sivulle, josta videon löydät:

http://www.revolutiondance.com/dancewear-collection-pages-30.php.